Saavutettavuuskirjasto Celian selvitys: tarvitsemme parempia lukemisen apuvälineitä
Jos koululaisten lukutaidon heikkenemisestä ja oppimistulosten laskusta ollaan huolissaan, miksi emme puhu enemmän konkreettisista lukemisen mahdollistavista apuvälineistä? Oikeanlaisten apuvälineiden avulla lukeminen mahdollistuu, vaikka oppilaalla olisi runsaasti tuen tarvetta. Parhaat lukemisen apuvälineet selviävät Saavutettavuuskirjasto Celian 3.11. julkaisemasta laajasta selvityksestä.
Apuvälineiden tarve on suurta, koska tällä hetkellä 21 % kaikista peruskoululaisista opiskelee tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Kansainvälisen PIRLS 2023 -lukutaitotutkimuksen mukaan 16 % suomalaisista neljäsluokkalaisista ei lukutaidoltaan yllä tyydyttävälle tasolle.
Celian selvitys on tähän mennessä laajin Suomessa toteutettu tutkimus lukemisen apuvälineistä. Tutkimusta varten Celian asiantuntijat kiersivät peruskouluissa ympäri Suomen haastattelemassa lukemisessa tukea tarvitsevia oppilaita. Haastatteluun osallistui 35 oppilasta. Lisäksi Celia laati opettajille suunnatun kyselyn, johon vastasi yhteensä 475 opettajaa, näistä suurin osa erityisopettajia.
Monikanavaisuus, selkokieli ja sähköiset materiaalit tukevat parhaiten lukemista
Tutkimuksen mukaan lukemisen apuvälineistä parhaita ovat sellaiset kirjat, joita voi lukea ja kuunnella samanaikaisesti. Hyviksi apuvälineiksi koetaan myös selkoaineistot sekä kustantajien sähköiset materiaalit ja sovellukset. Parhaat apuvälineet tukevat opettajien mukaan niin teknisen lukutaidon kehitystä, luetun ymmärtämistä kuin lukemiseen motivoitumista.
Opettajien mukaan lukemisen apuvälineitä on tarjolla heikosti. Monia oppikirjoja ei pysty lukemaan ja kuuntelemaan samanaikaisesti niin, että teksti olisi synkronoitu äänen kanssa. Opettajat kaipaavat markkinoille paljon nykyistä enemmän selkokielistä oppimateriaalia, koska tällä hetkellä sitä saa lähinnä itse tekemällä. Lisäksi opettajat kokevat nykyiset sähköiset oppimateriaalit liian sekaviksi oppilaille, joilla on runsaasti tuen tarvetta.
“Me ollaan äitin kaa testattu, että kun minä opin, että lukemalla vai kuuntelemalla, mä oon oppinu pienestä pitäen kuuntelemalla, mä oon kuunnellu aika paljon kirjoja ja mä oon hyvä kuuntelemaan.” (alakoululainen haastateltava)
Suuri osa tutkimukseen haastatelluista oppilaista kokee lukemisen ja kuuntelemisen samanaikaisesti parhaana tapana lukea. Yhteisöllisestä lukemisesta ja ääneen lukemisen kuuntelemisesta pidetään myös.
Haastatellut oppilaat kokevat vaikeuksistaan huolimatta lukemisen pääasiassa sekä helppona että mukavana. Tutkimusta johtaneen Celian pedagogisen asiantuntijan Veera Kivijärven mukaan oppilaiden myönteinen kokemus lukemisesta voi edistää halua harjoitella lukemista. “Myönteisen kokemuksen itsestä lukijana tiedetään edistävän lukutaitoa, joten tutkimus herättää toiveikkuutta. Nyt on tärkeää kehittää paremmin oppilaille sopivia apuvälineitä, että entistä useampi pääsee osalliseksi lukemisen hyödyistä,” Kivijärvi kertoo.
Lukemisessa tukea tarvitsevat täytyy huomioida paremmin
Selvitykseen pohjautuen Saavutettavuuskirjasto Celia suosittelee, että kustantajat alkavat tuottaa tukea tarvitseville oppilaille eriytettyjä oppimateriaalisarjoja. Lisäksi kuntien kannattaa oppimateriaaleja kilpailuttaessaan huomioida niiden teknisen saavutettavuuden lisäksi se, kuinka hyvin ne soveltuvat oppilaille, joilla on tuen tarpeita. Oppimista ja lukemista edistävien organisaatioiden täytyy tunnistaa lukemisessa tukea tarvitsevien tarpeita entistä paremmin ja räätälöidä palvelujaan erilaiset lukemisen taidot ja tavat huomioiden.
Selvitykseen kokonaisuudessaan pääsee tutustumaan pdf-muodossa Celian verkkosivuilla.
Lisätietoja: pedagoginen asiantuntija Veera Kivijärvi, [email protected], puh. 0295 333 096
