Skip to content

Celian historia

Celian historia

Celia on palvellut lukemisesteisiä suomalaisia jo vuodesta 1890. Aluksi kohderyhmää olivat sokeat ja heikkonäköiset ihmiset, joille oli tarjolla käsin kopioituja pistekirjoja. Toimintaa pyöritti pitkään Kirjoja Sokeille -yhdistys. Celia on ollut valtion alaisuudessa vuodesta 1978.

Säätyläisnaisten vapaaehtoistyötä

Sivistyneistöön kuuluvat rouvat harjoittivat 1800–1900 -lukujen taitteessa paljon erilaista hyväntekeväisyyttä vähäosaisten auttamiseksi. Celian perusti aprillipäivänä 1890 vasta 23-vuotias senaattorintytär Cely (Cecilia) Mechelin, joka halusi ystävättäriensä kanssa ”avata kirjallisuuden aarreaitan sokeille”.

Kirjoja Sokeille -yhdistyksen jäsenten tärkein tehtävä oli Braillen pistekirjoitusjärjestelmään perustuvien kirjojen jäljentäminen käsin kirjain kirjaimelta. Pistekirjat jäljennettiin siannahka- tai sinkkitaulun ja pienen naskalin avulla.

Sinkkitaulut ja naskalit vaihtuivat vähitellen pieniin pistekirjoituskoneisiin, ja sotien jälkeen kirjasto sai oman pistekirjapainon. Vuonna 1955 kirjaston kokoelmiin tulivat mukaan myös avokelanauhoille taltioidut äänikirjat, jotka helpottivat erityisesti sotasokeiden lukuharrastusta.

Cely Mechelin johti kirjastoa sen perustamisesta vuoteen 1932 saakka. Kirjasto otti nimen Celia käyttöön vuonna 2001 kunnianosoituksena perustajalleen Cely Mechelinille.

Toiminta valtiolliseksi vuonna 1978

Yhteiskunta alkoi tukea kirjaston toimintaa taloudellisesti jo 1920-luvulla. Kuitenkin vasta 1960-luvulla kirjojen lukeminen alettiin mieltää oikeudeksi, jonka yhteiskunta on velvollinen järjestämään kaikille kansalaisilleen – myös niille, jotka eivät voi lukea painettua tekstiä.

Siirtyminen valtion omistukseen vuonna 1978 merkitsi nimenmuutosta Näkövammaisten kirjastoksi, resurssien lisääntymistä ja siirtymistä yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin. Valtiollistamisen myötä palveluiden piiriin tulivat myös muut lukemisesteiset henkilöt kuin näkövammaiset, muun muassa lukivaikeuksiset henkilöt.

Nykyään Celian toimintaa ohjaavat laki ja asetus.

Vuonna 2004 Celia muutti Mäkelänkadulta Itäkeskukseen Iiris-taloon, jossa toimii myös muun muassa Näkövammaisten liitto.

Tutustu myös Celian Celian 120-vuotishistoriikkiin (Word, 39 kt).

Celian historia vuosina

1890: Kirjastotoiminnan aloittaa Cely Mechelinin perustama Kirjoja Sokeille -yhdistys Helsingissä Eläintarhan huvila 7:ssä.

1892: Kirjojen ensimmäinen sijoituspaikka, Sokeainkoti, vihitään Eläintarha 7:ssä.

1901: Kirjaston kokoelmissa on yhteensä 478 suomen- ja ruotsinkielistä pistekirjaa, ja lainaajia on 42. (Vuonna 2008 lainaajia yli 14000).

1906: Kirjasto muuttaa Sokeain Ystävät -yhdistyksen taloon Ensi linjalle.

1917: Kokoelmissa on 1710 kirjaa.

1922: Kirjasto saa ensimmäisen kerran valtionapua.

1936: Kirjasto aloittaa oppikirjojen jäljentämisen näkövammaisille oppilaille.

1939: Pommitusten takia kirjasto suljetaan.

1940: Lainaus aloitetaan uudelleen huhtikuun lopulla.

1944: Kirjasto on huhtikuusta joulukuuhun evakuoituna Vihdissä.

1955: Ensimmäiset äänikirjat valmistuvat avokelanauhoille.

1956: Äänikirjaosasto perustetaan ja äänikirjalainaus aloitetaan.

1963: Kirjasto muuttaa Uudenmaankadulle.

1972: Muutto uusiin tiloihin Mäkelänkadulle. Clarke & Smith -kasetit otetaan käyttöön.

1975: Ensimmäinen c-kasettikirja valmistuu.

1978: Kirjasto valtiollistetaan 1.7. ja sen nimi muuttuu Näkövammaisten kirjastoksi. Sokeain kirja ja ääninauha ry:stä muotoutuu kirjaston tuotanto-osasto. Oppikirjaosasto perustetaan.

1984: Pistekirjaosasto aloittaa lasten koskettelukirjojen lainauksen. Kirjat ovat käsityönä tehtyjä uniikkikappaleita.

1986: Ruotsinkielinen osasto perustetaan.

1987: Atk-pohjainen pistekirjatuotanto alkaa.

1990: Näkövammaisten kirjasto täyttää 100 vuotta.

1992: Hollannista hankittu Unilab-lainausjärjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa. Kirjasto valmistaa kokeiluna ensimmäiset elektroniset oppikirjat.

1995: Tekijänoikeuslaki muuttuu ja kirjasto aloittaa elektronisten kirjojen tuotannon. Omat internetsivut verkkoon lokakuussa.

1996: Näkövammaisten kirjastoa koskeva uusi laki tuli voimaan 1.9.96. Kirjaston organisaatiota muutetaan yhdistämällä osastot kahdeksi: kirjasto- ja tuotanto-osastoiksi.

1997: Uusi elektronisten oppikirjojen lukuohjelma otetaan käyttöön.

1998: Kirjasto ryhtyy lainaamaan elektronista kauno- ja tietokirjallisuutta verkon välityksellä.

1999: ATK-kehittämisyksikkö perustetaan. Äänittämössä aloitetaan digitaaliset perusäänitykset. Pistekirjatuotanto ottaa käyttöön verkossa toimivan digitaalisen kirja-arkiston.

2000: Kirjasto täyttää 110 vuotta.

2001: Kirjasto ottaa käyttöön uuden nimen: Celia – Näkövammaisten kirjasto.

2002: Kirjasto päättää sitoutua uuden digitaalisen Daisy-formaatin käyttöönottoon.

2003: Celia ottaa käyttöön Pallas-kirjastojärjestelmän.

2004: Celia muuttaa uusiin toimitiloihin Iiris-taloon Itäkeskukseen. Ruotsin- ja vieraskielisten Daisy-äänikirjojen lainaus alkaa.

2005: Suomenkielisten Daisy-äänikirjojen lainaus alkaa.

2007–2008: Kasettiäänikirjojen lainaaminen loppuu. Siirrytään omakirjalainaukseen, jossa äänikirjasta poltetaan henkilökohtainen kopio cd-rom-levylle tai tulostetaan pistekirjakappale. Kirjoja ei enää palauteta. Omakirjalainauksesta johtuen kirjojen toimitus nopetuu ja lainamäärät kasvavat huikeasti.

2009: Äänikirjoja on jo 25 000 nimekettä ja lainoja lähes miljoona vuodessa. Aloitetaan äänikirjojen verkkokuuntelukokeilu, jossa kirjoja kuunnellaan suoratoistona internetin välityksellä.

2015: Celia-kirjasto täyttää 125 vuotta!