Skip to content

Uutiset

Vuoden 2019 Celia-palkinto myönnettiin vankiloiden ja kirjastojen yhteistyölle – on useita keinoja innostaa vankeja lukemaan ja yksi niistä on todellinen hitti

Irmeli Malka-Kannisto

Irmeli Malka-Kannisto on tehnyt kirjastojen ja vankiloiden välistä yhteistyötä vuodesta 2012 lähtien.

Vankien lukemisen haasteet ovat viime viikolla nousseet esille julkisuudessa. On kuitenkin yksi keino saada vangit innostumaan lukemisesta – ja jonottamaan jopa puoli vuotta päästäkseen lukemaan.

Turun kirjamessuilla jaettiin perjantaina vuoden 2019 Celia-palkinto vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmälle.

Yleisten kirjastojen yhteistyö vankiloiden kanssa on vahvistunut koko maassa, kun valtakunnallinen vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa. Celia-palkinto jaetaan tämän yhteistyön myötä syntyvälle toimintamallien levittämiselle ja vankilakirjastotyön kehittämiselle.

Tapa saada vangit jonottamaan lukemista

Suomen vankiloissa kokeillaan nyt monenlaisia keinoja innostaa vankeja lukemaan. On ollut runopiirejä, tiedonhaun kursseja, Aliaksen pelaamista, videotrailereiden tekemistä ja sarjakuvapajoja.

Yksi parhaiten vankilasta toiseen levinnyt malli on lapselle lukeminen. Vangeille tarjotaan monissa vankiloissa mahdollisuutta lukea omille lapsilleen lastenkirjoja. Lukeminen tapahtuu videolle, joka tallennetaan muistitikulle. Vankila hoitaa muistitikun turvallisen toimituksen perheelle. Lapselle toimitetaan myös kuvakirja, jota vanhempi videolla lukee.

”Eräs lapsi oli ottanut muistitikun mukaan, kun lähti äidin kanssa matkalle, jotta isäkin on mukana. Toinen isä taas luki 2 muistitikkua täyteen, ja siihen loppui lapsen vierastaminen”, erikoiskirjastovirkailija Irmeli Malka-Kannisto kertoo lukemisen vaikutuksista perheiden toimintaan.

Irmeli on kirjastojen vankilatyön pioneeri. Hän aloitti kirjaston yhteistyön vankiloiden kanssa 2012. Hän on toistaiseksi ainoa kirjastotyöntekijä Suomessa, jonka työajasta 100 % menee vankilayhteistyöhön. Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella vankilatyöhön on osoitettu 30 % työaikapanos.

Vangit voivat lukea lapselleen jo 10 vankilassa ja muissakin Suomen vankiloissa on kiinnostus herännyt.

”Vankilassa mikään ei tapahdu hetkessä. Voi mennä resursseista johtuen puoli vuottakin, että pääsee lukemaan lapselleen.”

Kun vangilla on vaikeuksia lukea satua, hän saa kirjastotyöntekijältä apua. Kirjan lukemista harjoitellaan yhdessä ja jos on aivan mahdoton paikka, sadun voi vaikkapa laulaa.

”Prinsessakirjoissa on vaikeita sanoja, Aurora, Frozen, Pocahontas ja kirjan lukeminen meinaa joskus jäädä kesken. Olen silloin antanut vinkiksi, että tilalle voi laittaa vaikka oman tyttären nimen.”

Vangeille tällä toiminnalla on iso merkitys.

”Lapselle sadun lukemisella on todella iso merkitys koska näin pystyn olemaan edes jollain tavalla läsnä lapsen elämässä”, kertoo 30-vuotias mies.

Vankilakirjastoja viedään moderniin suuntaan

Yhteistyöryhmän ansiosta vankilakirjastojen aineistoja on pystytty uudistamaan kohderyhmää huomioivaksi. Vuonna 2019 on panostettu erityisesti tietokirjojen uudistamiseen vankiloissa. Tietokirjojen valinnassa on otettu huomioon vankien toiveita. Osa kirjoista on selkokielellä kirjoitettuja.

”Vankilakirjaston ei kannata olla liian yleinen, vaan mietitty sille kohderyhmälle. Kyllähän jokainen mieluummin ottaa itseään kiinnostavan kirjan hyllystä. Se ei toimi, jos laitan jotain kartanoromantiikkaa. Edes naisvangit eivät lue sitä. Pitää olla kohdennetumpaa”, Irmeli Malka-Kannisto toteaa.

Yleisten kirjastojen yhteistyö vankiloiden kanssa on melko tuore asia. Yksittäisissä kaupungeissa yleinen kirjasto ja vankila ovat tehneet yhteistyötä 2010-luvun alusta. Yhteistyö vahvistui, kun maan kattava vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmän toiminta käynnistyi vuoden 2018 tammikuusta.

”Aineistot monessa vankilakirjastossa ovat olleet heikossa hapessa. Vankilakirjastot ovat nyt luokittelun osalta hyvässä jamassa ja kirjastokortteja otetaan monissa vankiloissa käyttöön. Osassa vankiloista lainaaminen tapahtuu yhä ruutuvihkoon tehtyjen merkintöjen avulla. Se on hiukan hankala toteutustapa, jos kirjastossa on 4 000 nimekettä”, Kristian Kipinoinen Rikosseuraamuslaitokselta toteaa.

Yhteistyöryhmän työhön kuuluu vankilakirjastojen aineiston uudistaminen ja yhteisten linjausten laatiminen. Mitä tahansa konmarittamisesta innostuneiden kirjalahjoituksia ei vankilakirjastoon voida ottaa vastaan vaan tarvitaan linjaukset siitä, miten ja millaista aineistoa hankitaan.

Tavoitteena tutustuttaa vangit kirjastoon myös vapautumisen jälkeistä aikaa varten

Yhteistyöverkoston vahvistumisen myötä vankilakirjastojen toiminnasta on tullut modernimpaa ja tavoitteellisempaa. Vankilakirjastot järjestävät yhdessä yleisten kirjastojen kanssa tapahtumia ja näyttelyitä.

”Se tekee tutuksi modernin kirjastojen palveluita, joissa kyse ei ole vain lainauksesta ja palautuksesta. Perimmäinen tarkoitus on innostaa lukemaan”, Malka-Kannisto kertoo.

Vankiloissa olevissa kirjastoissa on otettu käyttöön yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä ja aineiston luettelointi.

Vankilakirjastot alkavatkin nyt olla yleisen kirjaston tasolla. Se madaltaa vankien kynnystä tulla yleiseen kirjastoon vapautumisen jälkeen.

”Eräs vanki sanoi, että oli niin helppo mennä isoon kirjastoon, kun ymmärtää ne kirjaston luokat”, Irmeli kertoo.

Myös rikosseuraamuslaitos on toimintaan tyytyväinen.

”Yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa on vankiloille erittäin merkittävää, koska yleisten kirjastojen asiantuntemuksen avulla olemme onnistuneet kehittämään vangeille monenlaista lukutaitoa edistävää toimintaa”, Kati Sunimento Rikosseuraamuslaitokselta sanoo.

Suklaasta tehty palkintopokaali vankilaan

Celia-palkinnon teema vuonna 2019 on nuorten aikuisten lukeminen. 54 prosenttia vangeista on 16-35-vuotiaita. Palkinnonjaossa haluttiin kiinnittää huomio suurimmassa tarpeessa oleviin nuoriin aikuisiin, joilla ei usein ole tottumusta lukemiseen.

Vankiloiden ja yleisten kirjastojen yhteistyöllä on pystytty laajemmin tarttumaan tähän tilanteeseen tarjoamalla vangeille mahdollisuuksia kehittää omaa lukutaitoaan ja lukukokemuksiaan.

Turun kaupunginkirjasto toimii ryhmän valtakunnallisena koordinaattorina. Muita ryhmän jäseniä ovat Tampereen, Oulun ja Kuopion kaupunginkirjastot sekä tänä vuonna liittyneet Vaasan kaupunginkirjasto ja Joensuun kaupunginkirjasto. Myös Rikosseuraamuslaitoksella on ryhmän jäsenenä keskeinen rooli yhteistyön edistämisessä.

Celia-palkinto on 2 000 euron arvoinen. Lisäksi voittajille ojennettiin suklaasta käsintehty palkintopokaali, jossa lukee ”Lukeminen on nautinto”. Palkintoon kuuluu myös 100 suklaista kirjainta. Suklaapalkinto on tarkoitus viedä yhteen toiminnassa mukana olevista vankiloista vankien kanssa nautittavaksi.

 

Lisätietoa ja yhteydenotot

Rauna Nerelli
Viestintäasiantuntija
Celia
0295 333 093
rauna.nerelli@celia.fi

Irmeli Malka-Kannisto
Erikoiskirjastovirkailija
Turun kaupunginkirjasto
040 710 4173
irmeli.malka-kannisto@turku.fi

Kristian Kipinoinen
Erikoissuunnittelija
Rikosseuraamuslaitos
050 401 5829

Lisätietoa Celia-palkinnosta
Lisätietoa vankilakirjastotyöryhmästä

Kuvia palkintojenjaosta löytyy mediapankistamme. Vapaa käyttö. Kuvaaja Celia / Johannes Koski.