Vuoden äänikirja on kohistu Siivoojan käsikirja, jonka suomalaista äänikirjaversiota voi kuvata monen onnistumisen helmeksi
Vuoden äänikirjan lukija, palkittu Krista Putkonen-Örn
Yksi Suomen suosituimmista äänikirjojen lukijoista, yksi Suomen parhaimmista kääntäjistä ja pieni vastaperustettu kotimainen kustantamo ovat saaneet aikaan vuoden äänikirjan.
Vuoden äänikirjaksi on valittu Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. Sen lukijana on Krista Putkonen-Örn, jolle äänikirjaraadin puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula ojensi palkinnon juhlatilaisuudessa torstai-iltana.
Voittajakirja on noussut pienimuotoiseksi ilmiöksi ja Kristiina Drewsin käännöstä on kuvattu erityisen hienoksi.
Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola ylisti kirjaa toteamalla Lucia Berlinin olleen ”siivooja ja alkoholisti, joka kirjoitti kuin enkeli”. Suomalaiset kirjablogit valitsivat Siivoojan käsikirjan vuoden toiseksi parhaimmaksi käännöskirjaksi Blogistanian Globalia 2017 -äänestyksessä.
Siivoojan käsikirja on novellikokoelma, joka julkaistiin postuumisti. Kirja edustaa kirjallisuuden isoa trendiä autofiktiota eli omaelämäkerrallista kaunokirjallisuutta, mutta novellit on kirjoitettu vuosikymmeniä sitten.
Kirjan painettu versio ilmestyi suomeksi syksyllä 2017. Siitä on tehty myös jatko-osa, jonka suomennos ilmestyi tänä syksynä. Kirjan kustantaja on vuonna 2016 perustettu Kustannusosakeyhtiö Aula & Co.
Palkinto menee lukijalle – voittaja saa palkinnoksi palan ikimetsää
Äänikirjassa lukija ratkaisee usein sen, jaksaako kirjaa kuunnella pidemmälle. Siksi Vuoden äänikirja -palkinto myönnetään juuri lukijalle. Palkintoa ei kuitenkaan anneta vain sen perusteella, että hän on yleisesti hyvä lukija vaan miten äänikirjan lukija kohtaa ja tulkitsee kirjan.
Voittajalukija Krista Putkonen-Örn saa palkinnoksi Luonnonperintösäätiön kautta nimissään ostetun palan ikimetsää Porvoon Tomteskogista.
Äänikirjan suosio noussut viime vuosina, mutta oli jo sotasokeiden apu
Ruotsissa äänikirjapalkintojen jako on iso vuosittainen gaala, jossa palkitaan genreittäin kirjoja.
Suomessakin äänikirjat ovat yleistyneet ja käsitys lukemisesta on muuttunut, kun markkinoille on tullut kaupallisia äänikirjapalveluita.
Äänikirja ei ole silti aivan uusi keksintö. Suomessa äänikirjan historia alkaa jo 1950-luvulta, jolloin äänikirjoja tehtiin sodassa sokeutuneille miehille. Tuolloin ne olivat avokelanauhoja.
Parin viime vuoden aikana äänikirjat ovat nousseet valtavaan suosioon. Vuonna 2017 äänikirjojen myynnin kasvu oli 46 % edellisiin vuosiin verrattuina. Äänikirjojen kuvataan usein olevan omaa aikaa tai viihdettä arjen rutiinien kuten työmatkan ja siivouksen aikana.
Äänikirja on monille ainoa keino lukea kirjaa
Kaikille äänikirjat eivät kuitenkaan ole mukava lisä vaan ainoa keino päästä kirjojen pariin. Valtion erikoiskirjasto Celia tarjoaa reilun 40 000 äänikirjan kokoelman ihmisille, joille tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa mm. vamman, sairauden tai lukivaikeuden takia. Pelkästään lukivaikeuden kanssa eläviä arvioidaan olevan Suomessa noin 500 000.
Vuoden äänikirja on kaikkien saatavilla muun muassa kaupallisissa äänikirjapalveluissa sekä Celiassa.
