Celia - Näkövammaisten kirjasto Toimintakertomus 2005 115. toimintavuosi Sisällysluettelo 1 Johdon katsaus toimintaan 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus 4 2.1 Toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 6 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys 6 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta 7 A) Vaikuttavuus ja palvelukyky 7 B) Organisaation toiminta ja prosessit 12 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 13 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset 15 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 16 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 16 Liitteet Liite 1: Asiakaskysely 2005 17 Liite 2: Äänikirjan 50-vuotista historiaa juhlittiin 18 Liite 3: Daisy-kuuntelulaitteiden lainaus käynnistyi 19 Liite 4: Braille-neuvottelukunnan toimintakertomus 2005 19 Liite 5: Celia-kirjaston organisaatio ja henkilöstö 31.12.2005 (poistettu tekstiversioista) Liite 6: Johtokunnan jäsenet vuonna 2005 21 Taulukot (PDF-tiedostossa, poistettu tekstiversiosta) Asiakkaat 2005 Lainausmäärät aineistolajeittain 2005 Kirjahankinnat kirjakokoelmaan Kirjakokoelma 31.12.2005 Kirjatuotanto omissa tuotantoyksiköissä 2005 Kirjatuotanto omissa tuotantoyksiköissä 2005 Kirjatuotanto 1991 – 2005 Toimintakertomus on hyväksytty Celia – Näkövammaisten kirjaston johtokunnan kokouksessa 9.3.2006. Toiminta-ajatus Näkövammaisten kirjaston toiminta-ajatuksena on luoda maamme näkövammaisille ja muille lukemisesteisille mahdollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen ja virkistykseen tuottamalla ja tarjoamalla käyttöön asiakkaiden tarpeet huomioon ottavaa erityisaineistoa ja asiantuntijapalveluja. Visio Celia-kirjasto on vahva osaaja kirjallisuuden tuottajana ja välittäjänä näkövammaisille ja luke-misesteisille henkilöille tavoitteena kansalaisten tasa-arvo kirjallisuuden ja tiedon saannissa. Tavoitteena vuoteen 2008 mennessä on parantaa palveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ja tehokkuutta digitaalisen kirjaston keinoin ja osana yleistä kirjastoverkkoa. Digitaalinen kirjasto sisältää digitaaliset tuotteet ja monikanavaisen palvelumallin ja uudet jakelutiet, mm. verkkopalvelut. Kirjojen lainauksesta siirrytään kohti jakelua. Tavoitetilan toteuttamiseksi on muodostettu Celia 2008 –kehittämisohjelma. Kohderyhmä Näkövammaisten kirjasto palvelee kaikkia lukemisesteisiä: sokeita, heikkonäköisiä, kuurosokeita, afaatikkoja, kehitysvammaisia, lihastautia sairastavia, vaikeasti lukihäiriöisiä ja muita luke- misesteisiä. Näkövammaisia arvioidaan olevan Suomessa 80 000 ja muihin vammaisryhmiin kuuluvia vähintään sama määrä. Toimintatapa Näkövammaisten kirjasto on opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva valtion laitos, jonka toiminnasta on säädetty lailla 638/96 ja asetuksella 639/96. Tekijänoikeuslaki ohjaa kirjaston ääni-, piste- ja muuta kirjatuotantoa. Näkövammaisten kirjasto on merkittävin ääni- ja pistekirjojen tuottaja ja valmistaja Suomessa. Kirjaston toimialueena on koko maa. Kirjasto toimii myös ääni- ja pistekirjojen valtakunnallisena keskuskirjastona, josta myös muut kirjastot voivat kaukolainata kirjoja lukemisesteisille asiakkailleen. Näkövammaisten kirjaston yhteydessä toimii Braille-neuvottelukunta pistekirjoituksen ja näkövammaisten oppimateriaalien asiantuntijaelimenä. Neuvottelukunnan tehtävistä on säädetty Näkövammaisten kirjaston asetuksessa 639/96. Arvot Asiakaslähtöisyys Arvostamme asiakkaitamme ja otamme palveluissamme ja niiden kehittämisessä huomioon heidän tarpeensa. Palvelemme asiakkaitamme luotettavasti ja tehokkaasti. Toimiva työyhteisö Otamme vastuun omasta työstämme ja arvostamme toisiamme ja toistemme työtehtäviä. Teemme yhteistyötä toistemme kanssa toimien innostavasti, kannustavasti, avoimesti ja joustavasti. Toimimme tuloksellisesti käyttäen voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi. Asiantuntevuus Teemme työmme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti. Haluamme oppia uutta, seurata aikaamme ja kehittyä työssämme ja toiminnassamme. Olemme aktiivisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. 1 Johdon katsaus toimintaan Näkövammaisten kirjaston vuosi 2005 eteni tulostavoitteiden mukaisesti, mutta yllätyksiltäkään ei vältytty. Kirjaston perustoiminnan - kirjatuotannon ja palvelun - tulostavoitteet ylitettiin odottamattoman korkeilla suoriteluvuilla. Kauno- ja tietokirjallisuuspalveluiden käyttö kasvoi 18 %. Oppikirjapalveluiden puolella uusia oppikirjoja tuotettiin huippumäärä: 29 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Monen tasaisen vuoden jälkeen palveluiden käyttö lisääntyi siten huomattavasti. Tulokset osoittavat, että kirjaston palveluille on edelleen runsaasti kysyntää. Tulokset kertovat myös henkilökunnan venymiskyvystä, sillä samanaikaisesti kirjastossa on käynnissä laaja kehittämishanke - Celia 2008 -kehittämisohjelma - monine uudistusprojekteineen. Celia 2008 –kehittämisohjelma eteni keskeisiltä osiltaan tavoitteiden mukaisesti. Kirjaston uusimman palvelumuodon, Daisy-omakirjalainauksen, suunnittelu ja toteutus eteni aikataulussa ja omakirjalainaus käynnistyy suunnitelman mukaisesti keväällä 2006. Omakirjalainauksen rinnalla on käynnistynyt Daisy-kuuntelulaitteiden jakelu Näkövammaisten Keskusliitto ry:n toimesta. Nämä kaksi projektia - Daisy-omakirjalainaus ja Daisy-kuuntelulaitteiden jakelu - tukevat hyvin toisiaan ja ovat samalla edellytyksiä toinen toisilleen. Analogisen äänikirjakokoelman digitointi käynnistettiin, mutta digitointia ei saatu heti toimimaan suunnitellulla vauhdilla ja tavoitteesta jäätiin jälkeen. Ero saadaan kuitenkin kurotuksi umpeen vuoden 2006 aikana. Celia 2008 -kehittämisohjelman etenemistä vaikeutti markkinaoikeuteen tehty valitus digitaalisen arkistojärjestelmän hankintapäätöksestä. Valituksen vuoksi digitaalisen arkistojärjestelmän hankinta viivästyi ja se saadaan toteutetuksi vasta vuonna 2006. Edellä mainitut viivästykset eivät kuitenkaan hidasta uudistuvien palveluiden käyttöönottoa. Celia 2008 –kehittämisohjelma etenee hyvin eikä vuoden 2006 tulostavoitteita tarvitse viivästysten vuoksi korjata. Uusi tekijänoikeuslaki tuli myös oikeaan aikaan voimaan 1.1.2006 mahdollistaen omakirjalainauksen käynnistämisen ja oppikirjapalveluiden puolella äänikirjamyynnin aloittamisen. Toiminnan tuloksellisuus näkyi myös yksikkökustannusten alenemisena. Yksikkökustannusten alenemista on odotettavissa enemmänkin tulevina vuosina Daisy-omakirjalainauksen lisääntyessä. Kaiken kaikkiaan vuosi oli hyvä ja työntäyteinen, joskin kaikille - niin henkilökunnalle kuin esimiehillekin - raskas. Helsingissä 28.2.2006 Marketta Ryömä Kirjastonjohtaja marketta.ryoma@celialib.fi 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Näkövammaisten kirjaston toiminnan yhteiskunnallisena tavoitteena on kansalaisten tasa-arvo kirjallisuuden saannissa sekä koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa omalta osaltaan opetusministeriön tavoitteita tasa-arvoisten ja saavutettavien koulutus- ja kirjastopalveluiden järjestämiseksi. Näkövammaisten kirjasto toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuustavoitettaan ensisijaisesti perustoimintansa - kirjatuotannon ja kirjallisuuden käyttöön välittämisen - kautta. Kirjasto tuottaa erityisaineistoja ja tarjoaa niitä asiakaskuntansa käyttöön lainaamalla, myymällä, verkkoteitse tai yleisten kirjastojen välityksellä. Näkövammaisten kirjaston tulossopimukseen on kirjattu kaksi strategista vaikuttavuustavoitetta, jotka ovat: - Näkövammaiset ja muut lukemisesteiset koululaiset ja opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalin - Näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjallisuuden ja tiedon tarpeeseen vastataan Kirjasto toimii myös alansa asiantuntijalaitoksena ja kirjaston asiantuntijatyöllä saavutettavuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Kirjaston asiantuntijatoiminta on kuitenkin suppeata voimavarojen ohjautuessa ydintoiminnan hoitamiseen ja kehittämiseen. Miten hyvin kirjasto yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa onnistuu, on sidoksissa kirjaston palvelukykyyn suhteessa potentiaaliseen asiakaskuntaan ja -tarpeisiin. Vaikuttavuuden kuvauksena seuraavassa käytetään sekä sanallista kerrontaa että soveltuvin osin suoritteiden määrätietoja ja suhdelukuja. Arviot ovat kirjaston itsearvioinnin tuloksena tuotettuja. Tarkemmat erittelyt ja tilastolliset kehitystrendit ovat luettavissa toimintakertomuksen luvusta 2.2. ja liitetaulukoista. Kirjasto ei ole tehnyt erillisiä vaikuttavuustutkimuksia, mutta uusimman asiakaskyselyn tulokset ovat luettavissa liitteestä 1. 1 Näkövammaiset ja lukemisesteiset henkilöt saavat tarvitsemansa oppimateriaalin Näkövammaiset ja lukemisesteiset koululaiset käyvät koulua pääsääntöisesti oman kunnan peruskoulussa tai lukiossa ja jatkavat niistä toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Erityiskoulut ja -oppilaitokset tukevat toiminnallaan tätä pääväylää. Näkövammaisten kirjaston tehtävänä on tuottaa koulunkäynnissä ja opiskelussa tarvittavat oppikirjat saavutettavaan muotoon: äänikirjoiksi, pistekirjoiksi tai elektronisiksi kirjoiksi. Kirjaston tarjoama palvelu on osittain maksullista. Vuoden 2005 tulossopimuksen mukaan kirjasto tuottaa 97-prosenttisesti näkövammaisten koululaisten oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat, yhteensä noin 550 uutta nimekettä. Lukihäiriöisille oppilaille lainataan olemassa olevaa aineistoa. Näkövammaisia koululaisia ja opiskelijoita oli kirjaston palveluiden käyttäjinä 377 henkilöä (+ 15 %). Näkövammaisten asiakkaiden määrä on noussut viiden vuoden aikana noin sadalla. Osa heikkonäköisistä koululaisista ja opiskelijoista ei käytä kirjaston palveluja, vaan selviää opiskelusta optisten apuvälineiden ja lukutelevision avulla. Kirjasto tuotti 620 uutta oppikirjanimekettä (+ 29 %). Uusien tuotettujen kirjojen määrä oli poikkeuksellisen korkea. Asiakasmäärällä ja kirjatuotannon määrällä mitattuna vaikuttavuus lisääntyi merkittävästi. Oppikirjojen laatutasoa on kehitetty viime vuosien aikana monella tavalla. Tärkein uudistus on ollut vuonna 2004 käyttöön otettu digitaalinen Daisy-äänikirja. Kirjasto arvioi palvelun tason näkövammaisille peruskoululaisille ja lukiolaisille (331 henkilöä) varsin hyväksi, kun otetaan huomioon, että kirjasto valmistaa monia saman oppiaineen kirjasarjoja ja valmistaa samasta kirjanimekkeestä erilaisia versioita (äänikirja, pistekirja, elektroninen kirja). Kirjasto arvioi palvelun tason näkövammaisille korkeakouluopiskelijoille (43 opiskelijaa) melko hyväksi, vaikka kirjasto ei voi sitoutua valmistamaan kaikkia opiskelussa tarvittavia kirjoja, vaan ainoastaan tutkintovaatimuksissa olevat tenttikirjat. Näkövammaisilta toisen asteen opiskelijoilta - lukiolaisia lukuun ottamatta - on tullut kirjatilauksia toistaiseksi vähän. Kirjasto on pystynyt tuottamaan kysytyt kirjat, mutta kirjatuotantoa ei ole mahdollista lisätä nykyvoimavaroin. Mikäli ammatillisen erityisopetuksen strategia toteutuu, tuo se kirjaston palveluille kokonaan uuden asiakasryhmän ja kysynnän. Muiden erityisryhmien palvelun taso ei ole ollut hyvä. Kirjastolla oli 700 muihin erityisryhmiin kuuluvaa oppikirjapalveluiden asiakasta, joista lukihäiriöiset ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Lukihäiriöisten asiakkaiden määrä oppikirjapalveluissa on lisääntynyt vuodesta 2000 250 %. Kirjasto ei ole ottanut uusia lukihäiriöisiä asiakkaita syksyn 2004 jälkeen. Kirjasto odottaa palvelutason lukihäiriöisille parantuvan vuonna 2006, kun uusi tekijänoikeuslaki tuli voimaan ja kirjasto voi käynnistää äänitettyjen oppikirjojen myynnin 1.3.2006. 2 Näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjallisuuden ja tiedon tarpeeseen vastataan Näkövammaisten kirjasto toimii valtakunnallisena kirjastona palvellen eri puolella Suomea asuvia asiakkaita. Suurin osa asiakkaista on henkilöasiakkaita, mutta kirjastolla on myös laitosasiakkaita, kuten yleisiä kirjastoja, vanhain- ja hoivakoteja. Lainauspalvelut ovat maksuttomia. Kirjaston tulossopimuksen mukaan kirjasto tuottaa uusia kauno- ja tietokirjallisuuden nimekkeitä näkövammaisille ja muille lukemisesteisille soveltuvassa muodossa määrän, joka on n. 33 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön paikallisena palveluna, postitse ja tietoverkon kautta. Potentiaalisen asiakaskunnan määrä on noin 40 000 henkilöä. Kirjasto tuotti vuoden aikana 1 295 uutta kirjanimekettä, joka vastaa 36 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjalainoja välitettiin 348 230 kappaletta, mikä on 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainauksessa tapahtui merkittävä nousu monen vuoden tasaisen vaiheen jälkeen. Kirjatuotannon ja lainauksen määrällä mitattuna vaikuttavuus lisääntyi. Asiakkaita kirjastolla oli 11 700, joista laitosasiakkaita 540. Potentiaalisen asiakaskunnan määräksi arvioidaan 40 000 henkilöä, mikä on noin prosentti väestöstä. Kirjasto on tavoittanut arviolta 25 % palveluidensa tarvitsijoista. Potentiaalisessa asiakaskunnassa on runsaasti heikkonäköisiä ikäihmisiä ja lukihäiriöisiä henkilöitä. Todellisuudessa kirjaston palveluiden käyttäjiä on jonkin verran enemmän kuin 11 700, sillä Näkövammaisten kirjasto tarjoaa palveluitaan käytettäväksi myös yleisten kirjastojen kautta. Näkövammaisten kirjaston kirjoja lainattiin yleisistä kirjastoista 35 000 kertaa (+6 %). Kirjaston tavoitteena on edelleen kehittää ja lisätä palveluidensa käyttöä yhteistyössä yleisten kirjastojen kautta. Tällä tavoin kirjasto toteuttaa omalta osaltaan myös opetusministeriön aluestrategiaa ja kulttuurin saavutettavuusstrategiaa. Daisy-kirjojen omakirjalainauksen käyttöönotto vuonna 2006 antaa kirjastolle mahdollisuuden tarjota palveluita suuremmalle asiakaskunnalle ja lisätä lainaustoimintaa. 3 Näkövammaisten ja lukemisesteisten tiedon saannin edellytykset ja palveluiden saatavuus paranee Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta huomionarvoista on myös se kehittämistoiminta, jota kirjasto toteuttaa omien palveluidensa saatavuuden parantamiseksi ja siten palveluidensa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi, sekä se asiantuntijatyö, jolla kirjasto on edistänyt saavutettavuutta yhteiskunnassa. Tähän on koottu muutama kirjaston tulossopimuksen keskeinen tavoite ottaen huomioon opetusministeriön strategiset painotukset. Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa valtion laitoksia ohjataan ottamaan käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja palveluiden laadun, tehokkuuden ja saatavuuden parantamiseksi. Näkövammaisten kirjastossa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden käyttöönotto on monen vuoden hanke ja siinä ajankohtaisessa asemassa on digitaalisten Daisy-äänikirjojen omakirjalainauksen käyttöönotto. Sen valmistelut käynnistyivät vuonna 2005 ja käyttöönotto tapahtuu 2006. Daisy-omakirjalainaus tulee muutaman vuoden kuluessa korvaamaan perinteisen c-kasettilainauksen. Daisy-omakirjalainaus tehostaa kirjaston toimintaa ja antaa kirjastolle mahdollisuuden palvella suurempaa asiakaskuntaa. Palvelu tuottaa hyötyjä myös asiakkaille. Omakirjalainaus on sekä laatuhanke, kulttuurin saavutettavuushanke että tuottavuushanke. Daisy-omakirjalainaus tulee parantamaan myös äänikirjapalvelua yleisten kirjastojen kautta. Lastenkulttuurin edistäminen on ollut yhtenä opetusministeriön painopisteenä usean vuoden ajan. Kirjasto on vahvistanut omaa lastenkirjastotoimintaansa vuodesta 2004 alkaen (ks. vuosien 2004 ja 2005 toimintakertomukset). Lasten koskettelukirjojen laadun ja saatavuuden edistämiseksi kirjasto on ollut mukana EU:n rahoittamassa Tactus-koskettelukirjaprojektissa vuodesta 2000 lähtien. Tactus-projektin ansiosta kirjasto on saanut kokoelmaansa vuosittain merkittävän määrän uusia lasten koskettelukirjoja ja on pystynyt siten uudistamaan koskettelukirjavalikoimaansa. 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Kirjaston vuoden 2005 kustannuslaskenta perustuu toimintolaskentaan, joka puolestaan pohjautuu otantapohjaiseen työajanseurantaan lukuun ottamatta maksullista toimintaa, jossa työajanseuranta on jatkuvaa. Kirjaston tavoitteena on ottaa uudistettu toimintolaskenta ja jatkuva työajanseuranta kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2006. Suurimman tulosalueen muodostaa kirjastopalvelut, jonka kustannukset, 4 655 081 euroa, olivat 77,3 % kirjaston kokonaiskustannuksista. Oppikirjapalveluiden tulosalueen kustannukset olivat 1 123 486 euroa eli 18,6 % kirjaston kokonaiskustannuksista. Asiantuntijatoiminnan kustannukset olivat 38 754 euroa eli 0,6 % ja toimitalohankkeen kustannukset 207 120 euroa eli 3,5 % kokonaiskustannuksista. Kirjastopalveluiden tulosalueella keskeinen yksikkökustannus on kirjalainan keskihinta, joka vuonna 2005 oli 13,37 euroa (- 6 %). Keskihintaan sisältyvät myös kauno- ja tietokirjallisuuden hankintaan ja tuottamiseen liittyvät kustannukset, kirjatietokannan ja verkkopalveluiden ylläpito sekä kirjaluettelot, osuus tukitoiminnan kustannuksista (hallinto ja atk), lainaustoimintaa tukevat ja muut oheispalvelut (neuvonta, tietopalvelu, satutunnit ja muut yleisötilaisuudet, kirjastoesittelyt vierailijoille) sekä postimaksut. Keskihinnan alenemiseen vaikutti kirjalainauksen voimakas kasvu, sillä lainaus lisääntyi 18 %. Oppikirjapalveluiden tulosalueella keskeinen yksikkökustannus on oppikirjatoimitus asiakkaalle. Oppikirjat tuotetaan asiakkailta tulleiden tilausten mukaan ja palvelulle on ominaista, että yksi kirja voidaan valmistaa vain yhtä tilaajaa varten. Näin ollen oppikirjatoimituksen keskihinta on huomattavasti korkeampi kuin kauno- ja tietokirjallisuuspalveluiden puolella. Oppikirjatoimituksen keskihinta oli 284,07 euroa (- 4,4 %). Keskihinnan laskuun vaikutti toisaalta olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi käyttö - oppikirjatuotanto lisääntyi 29 %, toisaalta oppikirjatoimitusten lisääntyminen 20 %. Tuotetun äänikirjan peruskappaleen eli originaalin keskihinta oli kirjaston omassa tuotannossa 763 euroa (- 16,7 %) ja tuotetun piste- tai elektronisen kirjan keskihinta 914 euroa (- 9,6 %). Oppikirjojen tuottaminen on kalliimpaa, sillä piste- tai elektronisen oppikirjan tuotantokustannus oli 1 543 euroa (+ 6,2 %). Kirjatuotannon kustannukset ovat merkittävä menoerä kirjaston palveluiden järjestämisessä. Työn tuottavuus ilmenee sivun 10 taulukosta. Ns. kokonaistuottavuuslukuja kirjastolla ei toistaiseksi ole käytettävissä. Kirjasto on parhaillaan mukana opetusministeriön ja tilastokeskuksen projektissa, jossa määritellään tuottavuusmittaristot valtion kulttuurilaitoksille. Kirjaston maksullinen toiminta koskee peruskoulu- ja lukiotason maksullista oppikirjapalvelua. Kustannusvastaavuuslaskelman mukaan maksullisen toiminnan tuotot olivat 27 817 euroa ja niillä katettiin 5 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. Maksullinen oppikirjapalvelu on erittäin tuettua. 2.2.2 Tuotokset ja laadunhallinta A) Vaikuttavuus ja palvelukyky Tulostavoite 1: Näkövammaiset ja muut lukemisesteiset koululaiset ja opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalin Oppikirjojen tuottaminen Kirjasto tuotti yhteensä 621 oppikirjaa. Vuoteen 2004 kasvua oli 29 %. Tulostavoite oli tuottaa 550 nimekettä. Kasvu on osin seurausta peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien muutoksesta, joka näkyi kirjatilausmäärien kasvuna. Myös muutamat uudet yliopisto-opiskelijat kasvattivat tilausmääriä. Celian äänikirjatuotannossa tehtiin 291 äänioppikirjaa. Kasvua vuoteen 2004 tuli 68 %. Kaikki äänioppikirjat tuotettiin digitaalisiksi Daisy-cd-rom-kirjoiksi. Pisteoppikirjoja tehtiin 180 nimekettä, 31 % enemmän kuin vuonna 2004. Elektronisten oppikirjojen tuotanto laski edeltävästä vuodesta ja oli 150 nimekettä (-13 %). Oppikirjojen käyttöön välittäminen Oppikirjapalveluilla oli 1078 asiakasta. Kasvua vuoteen 2004 oli 11 %. Muita kuin näkövammaisia (lähinnä lukihäiriöisiä) asiakkaita oli 701. Kirjastoon tulleista oppikirjatilauksista kirjasto toteutti kaikki (100 %) näkövammaisten peruskoululaisten ja lukiolaisten tarvitsemat oppikirjat 275 oppilaalle Kirjaa ei aina ole pystytty tuottamaan siinä muodossa kuin koululainen on halunnut. Kirjasto toteutti myös kaikki näkövammaisilta toisen asteen opiskelijoilta tulleet kirjatilaukset. Tutkintoa suorittavien näkövammaisten korkeakoulu- ja muiden opiskelijoiden tilaamat kirjat toteutettiin 97-prosenttisesti 43 opiskelijalle. Kirjasto ei pystynyt tuottamaan kaikkea opinnäytetöissä tarvittavaa lähdeaineistoa. Kirjasto ei ole voinut ottaa uusia lukihäiriöasiakkaita syksyn 2004 jälkeen. Asiakkaana jo oleville lukihäiriöisille kirjasto lainasi äänitettyjä oppikirjoja oppikirjakokoelmasta, mikäli kirja oli saatavilla. Tiedot saatavilla olevista oppikirjoista ovat Celianetissä Tulostavoite 2: Näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjallisuuden ja tiedon tarpeeseen vastataan Kauno- ja tietokirjallisuuden tuottaminen ja hankkiminen Kirjasto tuotti yhteensä 1295 kauno- ja tietokirjanimekettä, kun tuotanto vuonna 2004 oli 1069 kirjaa (+21 % ). Tulostavoite (n. 950 nimekettä) ylitettiin. Kauno- ja tietokirjallisuuden osuus kokonaistuotannosta oli 68 %. Uusia äänikirjoja tuotettiin 797 nimekettä (+ 8 %). Äänitykset olivat digitaalisia. Uusia pistekirjanimekkeitä tuotettiin 202 kappaletta (-19 %) ja elektronisia verkkokirjoja 296 kappaletta (+ 270 %). E-kirjoja tuotettiin vanhoista pistekirjatiedostoista kirjaston ulkopuolisen rahoituksen turvin 94 kappaletta, minkä lisäksi vuoden alusta uusien pistekirjojen tiedostoista tuotettiin yleensä myös e-kirja. E-kirjojen tulostavoite (n. 250 e-kirjaa) ylitettiin. Suhteessa Suomessa vuosittain julkaistuun yleiseen kirjallisuuteen kokonaistuotannon osuus oli 36 % ja suomenkielisen äänikirjatuotannon osuus 20 %. Äänikirjojen lainakopioita tuotettiin alkuvuodesta pääasiassa c-kaseteille. Digitaalisille Daisy-levyille tuotettiin kopioita valikoiden. Huhtikuusta 2005 lähtien kaikista uutuuskirjoista tuotettiin lainakopioita sekä c-kaseteille että cd-rom-levyille. Kirjatuotantoa täydennettiin hankkimalla markkinoilta 300 kirjaa, joista 267 oli ruotsin- ja vieraskielisiä äänikirjoja. Kauno- ja tietokirjallisuuden käyttöön välittäminen Kirjaston rekisteröityneiden asiakkaiden määrä oli 31.12.2005 11 685 henkeä (-9 %). Heistä 1196 oli uusia lainaajia ja 540 laitosasiakkaita. Kokonaisasiakasmäärän lasku johtuu uudesta tilastointitavasta (aiempina vuosina lainaajaluvuissa on ollut mukana myös toimintavuoden aikana poistuneet asiakkaat). Asiakkaista 94 % oli analogisten äänikirjojen lainaajia, 22 % digitaalisten äänikirjojen ja elektronisten kirjojen lainaajia sekä 10 % pisteaineistojen lainaajia. Lainaus kasvoi vuodesta 2004 18 %. Kahtena aikaisempana vuonna lainaus oli laskenut. Vuonna 2004 lasku oli 5,6 % ja 3 % vuonna 2003. Vuonna 2004 lainausmääriä laski muutto, jonka aikana kirjasto oli suljettu. Vuonna 2003 lainausmäärää laski uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto ja siitä johtuva palvelukatkos. Erityisen paljon lisääntyi verkkokirjojen käyttö, 46 %. Äänikirjalainoista 4,2 % oli Daisy-äänikirjoja. Yleisten kirjastojen kautta välitettiin n. 35 000 lainaa. Kirjakokoelmassa on 27 900 äänikirjanimekettä, joista digitaalisena 1 660 nimekettä. Pistekirjanimekkeitä on 6780 ja verkkokirjoja 869. Kirjaluettelot Vuoden aikana julkaistiin uutuusluetteloiden lisäksi seuraavat kirjaluettelot: - Suomenkieliset äänikirjat 2004 - Suomenkieliset äänikirjat 1999 - 2003 - Lasten ja nuorten kirjallisuus 1972 - 2003 - Svenska talböcker 1976 – 1990, 2004 - Vieraskieliset äänikirjat 2000 - 2004 - Kuopion varastokirjastoon lähetetyt kirjat - Koskettelukirjat / Taktilböcker Uutuusluettelot julkaistiin myös Airut- ja Finlands Synskadade -lehdissä, Näkövammaisten Keskusliitto ry:n THP-verkossa ja Celian kotisivuilla http://www.celialib.fi/lainaus/index.html Muuta Vuoden aikana kirjastoon tutustui n. 1830 vierailijaa. Kirjastolla oli oma esittelyosasto Helsingin Kirjamessuilla 27. - 30.10. Teemana oli äänikirja 50 vuotta. Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry ja Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry järjestivät kirjaston tiloissa kaksi kirjailijailtaa. Kirjailija Helena Sinervo oli vieraana huhtikuussa ja kirjailija Hannu Mäkelä lokakuussa. Tulostavoite 3: Näkövammaisten ja lukemisesteisten tiedon saannin edellytykset ja palveluiden saatavuus paranee Daisy-kirjojen tarjoaminen asiakkaille Daisy-äänikirjajärjestelmän käyttöönotto on Celia-kirjaston keskeisin tavoite toimintakaudella 2005 – 2008. Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen Daisy-äänikirjoina oli tarkoitus aloittaa vuonna 2005 pienimuotoisesti. Koska Näkövammaisten Keskusliitto ry haki ja sai Raha-automaattiyhdistykseltä tukea Daisy-kuuntelulaitelainauksen käynnistämiseen kirjaston asiakkaille, kirjasto nopeutti aikataulua. Huhtikuusta 2005 lähtien kaikki uutuuskirjat tuotettiinkin sekä c-kasetti- että Daisy-muodossa. Siirtymisestä Daisy-standardin mukaisiin kirjoihin vuoden 2008 loppuun mennessä laadittiin Daisy-käyttöönottoprojektin puitteissa erillinen viestintäsuunnitelma. Projektipäällikkönä oli tuotantopäällikkö Marita Kuusela. Asiakkaille tiedotettiin käyttöönotosta vuoden aikana useaan otteeseen kirjaston verkkosivuilla, näkövammaislehdissä ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:n verkkokeskusteluissa. Daisy-neuvoja aloitti työt kirjaston neuvontanumerossa 1.8. Daisy-esite päivitettiin keväällä 2005, ja syksyllä verkkosivu-uudistuksen yhteydessä uudistettiin sivujen Daisy-osio. Myös uutuusluetteloiden julkaiseminen Daisy-kokoelmasta aloitettiin. Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Daisy-kuuntelulaitepalvelu lainasi vuoden 2005 aikana 1416 soitinta kirjaston asiakkaille. Kirjasto solmi tätä varten sopimuksen asiakastietojen luovuttamisesta ja luovutti Keskusliitolle 3 000 aktiivisimman lainaajan asiakastiedot. Kuuntelulaitteiden lainauksesta kerrotaan tarkemmin toimintakertomuksen liitteessä 3. Kirjaston kauno- ja tietokirjallisuuden Daisy-kokoelmassa oli vuoden 2005 lopussa 773 suomenkielistä ja 891 ruotsin- ja vieraskielistä Daisy-kirjaa. Daisy-äänikirjajärjestelmän käyttöönotto jatkuu vuonna 2006. Käyttöönotto uudistaa myös kirjaston prosesseja, ks. sivut 16-17. Monikanavainen palvelumalli Vuona 2005 siirtokokoelmapalvelussa oli mukana 238 kirjastoa. Vuoden aikana 150 kirjastoa lainasi kirjoja asiakkaille. Yleisten kirjastojen kautta välitettiin vuonna 2005 yhteensä n. 35 000 lainaa (+ 6 %). Kirjastoasiakkaita ohjattiin läpi vuoden asioimaan Celianet-verkkopalvelun välityksellä. Celianettiä ja siirtokokoelmapalveluja mainostettiin myös kesäkuun Kirjastolehdessä, ja Celianettiä esiteltiin myös kirjastopäivillä 16. - 18.6. Vuoden loppuun mennessä suurin osa asiakaskirjastoista oli siirtynyt käyttämään kirjojen tilaamisessa Celianet-palvelua. Kirjaston asiakkaille järjestettiin vuoden aikana muutamia Celianet-koulutustilaisuuksia. Rekisteröityneitä käyttäjiä verkkopalvelulla oli vuoden 2005 lopussa 942, ja palvelun kautta lainasi kirjoja 739 asiakasta. Näkövammaisten Keskusliiton tiedonhallintapalveluiden THP:n verkon kautta Celian e-kirjoja luki 436 henkeä ja 12 yhteisöä. Monikanavaista palvelumallia kehitetään edelleen tulevina vuosina. Lastenkirjastopalveluiden kehittäminen. EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelmasta tuetun Tactus -projektin jatkohakemus hyväksyttiin, ja projekti jatkuu Typhlo&Tactus –nimisenä (T&T). Projektin tavoitteena on tehdä kansainvälistä yhteistyötä näkövammaisten lasten kosketeltavien kuvakirjojen tuottamiseksi ja kehittämiseksi. Uutena näkökulmana on kunkin maan kansallisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Celian kirjasto-osaston johtaja Päivi Voutilainen on Typhlo&Tactus -projektin johtoryhmän jäsen. Johtoryhmässä on kunkin 8 jäsenmaan edustajat. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. T&T –kokouksessa Prahassa 5.- 6.6. Celiaa edusti kirjastonhoitaja Elina Kilpiö. T&T-kilpailu järjestettiin Dijonissa Ranskassa 7.-11.12.2005. Suomea edustanut Marjatta Tuuran koskettelukirja Kettu ja mehiläinen sai kilpailussa kunniamaininnan. Kilpailutuomariston jäseninä olivat Suomesta Elina Kilpiö ja Kirsti-Sisko Salonen (Näkövammaisten keskusliitto ry.). Pikku Celian lastenkirjastotoiminta vakiinnutettiin vuonna 2004 luodun mallin mukaiseksi. Satutunneilla kävi Kuntoutus-Iiriksen lapsia 8 ryhmää ja muita lapsiryhmiä 4, yhteensä 140 henkilöä. Lisäksi Sokeain viikolla Teatteriryhmä Waloa lapsille esitti Celiassa näytelmänsä ”Matildan lempisadut”. Yleiset kirjastot esittelivät Celian koskettelukirjoja näyttelyissään. Kosketeltavat Punahilkka-taulut ja koskettelukirjat olivat esillä kolmessa Tuusulan kirjastossa. Muita Celian koskettelukirjoja ja lasten aineistoja oli esillä 5 kirjastossa ympäri Suomea sekä lisäksi Dijonissa, Prahassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa. Uusia koskettelukirjoja saatiin ja hankittiin vuoden aikana 15 nimekettä ja 22 kirjaa. Koskettelukirjakokoelmassa oli vuoden lopussa 444 nimekettä. Oppikirjojen tarjoaminen lukihäiriöisille Oppikirjojen tarjoaminen maksullisena palveluna ei käynnistynyt vuoden 2005 aikana, sillä uusi tekijänoikeuslaki ei astunut voimaan. Tästä syystä oppikirjapalvelut ei pystynyt ottamaan palveluidensa piiriin koko vuonna lainkaan uusia lukihäiriöasiakkaita. Asiakkaana jo oleville, vaikeasti lukihäiriöisille opiskelijoille kuitenkin lainattiin äänikirjoja, mikäli niitä oli saatavilla kokoelmassa. Äänitettyjen oppikirjojen myynti käynnistyi 1.3.2006 uuden tekijänoikeuslain tultua voimaan. Braille-neuvottelukunnan työ Celia-kirjaston yhteydessä toimii Braille-neuvottelukunta pistekirjoituksen ja näkövammaisten oppimateriaalien asiantuntijaelimenä. Braille-neuvottelukunnan toimintakertomus on liitteenä 4. Osallistuminen EU:n Design for all -verkoston työhön Kirjasto on jäsenenä EU:n Design for all -verkostossa. Verkoston tärkein tehtävä on välittää helppokäyttöisyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevaa tietoa sekä tukea Design for all -osaamisen kasvamista niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kirjaston edustajana on toiminut informaatikko Katariina Kiiliäinen. Saavutettavuuden edistäminen Kirjasto on edelleenkin pyynnöstä neuvonut esteettömän verkkosuunnittelun toteuttajia. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämässä koulutuksessa ”Erilaisen oppijan ohjaaminen verkossa” Katariina Kiiliäinen luennoi lokakuussa aiheesta ”Esteettömän verkkoympäristön luominen ja ohjaus”. Kesäkuussa Virtual Vision 3 – e-Learning and the Web as a Forum for Visually Impaired Students -seminaarissa Arlainstituutissa piti ATK-kehittämispäällikkö Markku Leino esitelmän aiheesta Celia-Library – New products and Services for Digital Age. Celia-kirjasto toimii myös Selkokeskuksen neuvottelukunnassa, jossa kirjaston edustajana on kirjastonhoitaja Pirjo Nironen. Osallistuminen IFLA:n sokeainkirjastojen jaoksen hallitukseen Osastonjohtaja Päivi Voutilainen jatkoi vuonna 2005 IFLA:n (International Federation of Library Associations and Institutions) sokeain kirjastojen jaoston hallituksessa ja osallistui IFLA:n WLIC-konferenssiin Oslossa 13. - 19.8.2005. Libraries for the Blind -jaoston konferenssissa Göteborgissa 10. - 12.8. esitelmän Celianet-palveluista piti kirjastonhoitaja Minna von Zansen. Tulostavoite 4: Celia on luotettava palveluiden tarjoaja Oppikirjojen toimitusaika Oppikirjapalveluissa on käytäntönä pyytää kouluja ja oppilaitoksia tilaamaan kirjat seuraavaa lukuvuotta varten maalis- huhtikuussa. Näin kirjatuotantoa voidaan toteuttaa kiireellisyysperiaate huomioiden. Uusien pisteoppikirjojen keskimääräinen valmistumisaika oli 4 kuukautta ja e-kirjojen 3 kuukautta. Uudet äänioppikirjat toimitettiin n. 1,5 - 2 kuukauden kuluttua. Jo valmiina olevista kirjoista kopiotilaukset voitiin toimittaa yhden tai kahden viikon sisällä tilauksesta. Aikatauluviiveitä on esiintynyt varsinkin matematiikan kirjojen kohdalla. Asiakastyytyväisyys Kirjaston asiakastyytyväisyyttä mitattiin toteuttamalla vuosittainen asiakaskysely marras-joulukuussa. Kyselyyn vastasi 121 asiakasta. Kouluarvosana-asteikolla kirjasto sai yleisarvosanan 9, kun tulostavoitteeksi oli asetettu 8. Vuonna 2004 yleisarvosana oli 8,77 ja vuonna 2002 8,99. Asiakaskyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan toimintakertomuksen liitteenä 1. Lisäksi vuoden aikana kerättiin normaaliin tapaan spontaania asiakaspalautetta. Spontaania myönteistä palautetta tuli eniten hyvästä ja asiantuntevasta palvelusta ja moitteita pääasiassa automaattisen lainauskierron hitaudesta. Tiedotustoiminnan kehittäminen Tiedotustoiminnan kehittämiseksi kirjastoon perustettiin vuonna 2005 tiedottajan virka. Tavoitteena oli vahvistaa muutostilanteessa sidosryhmä- ja asiakasviestintää. Tiedottaja Marika Leed aloitti tehtävässä maaliskuussa. Kirjastolle laadittiin vuoden aikana viestintäsuunnitelma ja graafinen ohjeistus, uudistettiin suomen- ja englanninkieliset www-sivut sekä edistettiin kirjaston tunnettuutta juhlistamalla syksyllä äänikirjan 50-vuotista historiaa. Äänikirjan juhlavuoteen liittyvistä tapahtumista kerrotaan tarkemmin liitteessä 2. Lisäksi tiedottaja tuki kirjaston asiakasviestinnän suunnittelua ja toteuttamista. B) Organisaation toiminta ja prosessit Tulostavoite: Organisaation toiminnan ja prosessien kehittäminen siten, että tuotteiden ja palveluiden laatu, tehokkuus ja saatavuus paranevat jatkuvasti Tulostavoitteiden toteuttamiseksi ja toteutumisen varmistamiseksi kehittäminen on organisoitu Celia 2008 -kehittämisohjelmaan. Kehittäminen on projektoitu. Lisäksi toteuttamista tuki Toni Oinonen 2nd Insight Oy:stä. Monikanavaisen palvelumallin ja uusien jakelukanavien kehittäminen Asiakastarvekartoituksen lopputuloksena oli a) Celian eri asiakasryhmät tarpeineen ja b) suunnitelma lainauspalveluiden uudistamisesta vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja digitaalisen Daisy-tuotteen mahdollisuuksia. Lisäksi painotettiin sitä, että saadaan Celiaan niin kattava lainauspalveluvalikoima, että asiakas voi tulevaisuudessa helposti ja yhä enemmän itse valita juuri hänelle soveltuvat lainauspalvelut ja lainauksen lisäpalvelut. Suunnittelun lopputuloksena syntyi kokonainen perhe erilaisia kuukausipalveluita, jotka toimivat siten, että kerran kuukaudessa asiakas saa kirjapaketin häntä kiinnostavista aihealueista/valikoimista. Projektipäällikkönä palveluiden tuotteistamisprojektissa toimi kirjastonhoitaja Minna von Zansen. Suunnitelmien toteutustyö organisoitiin omakirjalainausprojektiin. Omakirjalainauksessa otetaan käyttöön äänikirjojen uusi jakelumalli, joka pohjautuu Daisy-tuotteen keveyteen ja Daisy-tuotteiden jakeluun edullisella cd-rom levyllä. Jakelumalliuudistuksen lisäksi omakirjalainausprojekti rakentaa yllä kuvatut uudet lainauspalvelut. Kun jakelumalli uudistuu huhtikuussa 2006, asiakkaat saavat käyttöön uusista lainauspalveluista kirjakerhot. Syksyllä 2006 palvelu-uudistusta jatketaan ottamalla käyttöön erilaiset teemapalvelut ja suosikkikirjailijoihin perustuvat lainauspalvelut. Vuoden 2005 aikana uudistusta varten suunniteltiin cd-r:n polttojärjestelmä ja liitynnät digitaaliseen arkistoon ja kirjastojärjestelmään. Omakirjalainausprojektissa projektipäällikkönä toimi informaatikko Katariina Kiiliäinen. Verkkopalveluiden ja –jakelun näkökulmaa pidettiin esillä kaikessa kehittämistyössä. Erityisesti kirjastojärjestelmän hyödyntäminen hakujärjestelmänä avaa uusia mahdollisuuksia verkkopalveluiden toteuttamiselle. Lisäksi loppuvuodesta käynnistettiin erillinen verkkopalveluiden esiselvitys, josta vastaa ATK-kehittämispäällikkö Markku Leino. Asiakaslähtöisten tuotteiden ja digitaalisen tuotantomallin kehittäminen Digitaalisen kirjaston tietoteknistä arkkitehtuuria suunniteltiin koko ajan muun kehittämistyön tulosten pohjalta. Johtopäätöksenä oli, että 1) lähitulevaisuudessa tietotekninen arkkitehtuuri saadaan mahdollisimman yksinkertaiseksi ja tehokkaaksi hyödyntämällä Pallas-kirjastojärjestelmää digitaalisen arkiston haku- ja tallennusjärjestelmänä ja 2) pitkällä aikavälillä tulevaisuuden haasteisiin vastataan parhaiten aloittamalla toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen. Samalla estetään tehokkaasti tietoteknisen arkkitehtuurin tarpeetonta monimutkaistumista ja saadaan kirjastolle vaihtoehtoja eri toiminnallisuuksien rakentamiselle. Yksilöitynä tulostavoitteena oli lisäksi, että 3) digitaalinen arkistojärjestelmä on otettu käyttöön 1.1.2006 - Kirjastojärjestelmän hyödyntäminen digitaalisen arkiston hakujärjestelmänä edellytti sitä, että kaikki lopputuotteet, jotka tuotetaan, myös luetteloidaan. Lopputuloksena olivat uudet tuotemäärittelyt vuosille 2006 – 2008 ja merkittäviä mahdollisuuksia sisäisen toimintamallin tehostamiseen tuotannoissa. Tuotemäärittelyjä tarkennettiin kirjastonhoitaja Minna von Zansenin palveluprojektin yhteydessä - Syksyllä 2005 Celiassa päätettiin hankkia Jeeves Enterprise-toiminnanohjausjärjestelmä ja aloittaa käyttöönotot tuotannonhallinnasta ja työajanseurannasta. Projektipäällikkönä on toiminut tuotantopäällikkö Kirsi Ylänne. - Digitaalisen arkiston hankintaa ja yksityiskohtaista suunnittelua tehtiin siten, että suunnittelun lopputuloksena olivat tarjouskilpailuasiakirjat ja tarjouskilpailu yhteistyössä Hansel Oy.n ja PH Data Oy:n kanssa. Kirjasto valitsi laitetoimittajaksi Atea X-Way Oy:n IBM-pohjaisen ratkaisun. Kilpaileva toimittaja Datainfo Solutions kuitenkin valitti päätöksestä ja markkinaoikeus kumosi joulukuussa kirjaston tekemän hankintapäätöksen. Kirjasto toteuttaa vuonna 2006 uuden tarjouskilpailun. Lisäksi tulevaa hankintaa varten kunnostettiin kirjaston Atk-tilat. Analogisen kirja-aineiston digitointia varten suunniteltiin, testattiin ja rakennettiin Celian oma digitointikyvykkyys. Digitointi käynnistyi syyskuussa. Digitointia toteutetaan osin Celian omassa digitointiyksikössä ja osin ostamalla palveluja ulkopuolisilta toimittajilta. Vuoden aikana digitoitiin yhteensä 1 184 äänikirjanimikettä ja tulostavoitteesta, 2000 nimekettä, jäätiin merkittävästi. Vastaavasti Celian oma digitointikyvykkyys saatiin niin kustannustehokkaaksi, että tulevaisuuden haasteena oleva noin 15 000 kirjan digitoinnin (puolet kokoelmasta) onnistumisen todennäköisyys on merkittävästi parempi kuin aiemmin ja tuotteiden laatua saatiin parannettua. Määrällisen tulostavoitteen toteutumiseen vaikutti merkittävästi alihankkijoiden suunniteltua pienemmät toimitusmäärät vuoden 2005 aikana. E- ja pistekirjatuotannon tuotantomalleja uudistettiin Kirsi Ylänteen vetämässä rakennemalliprojektissa. Projekti suunnitteli e- ja pistekirjatuotantoon daisy-standardin (ANSI/NISO Z39 86) mukaisen rakennemallin. Mallin käyttöönotto etenee seuraavaksi sopivien työkaluohjelmien valinnalla. Tuotevalikoima 2006 – 2008 ja tuotteiden elinkaaret määriteltiin informaatikko Katariina Kiiliäisen vetämässä tuotevalikoimaprojektissa heti alkuvuodesta 2005 muun kehittämistyön pohjaksi. Uusi johtamis- ja ohjausjärjestelmä Organisaation uudistamista tehtiin kahdessa vaiheessa. Maalis-kesäkuussa tunnistettiin eri rakennevaihtoehdot ja arviointien pohjalta valittiin rakenne, jossa Celia organisoidaan kahteen toimintoon (kirjastopalveluihin ja oppimateriaalipalveluihin) ja Celian tukeen ja hallintoon. Syys-joulukuussa tehtiin toiminnoille tiimirakenne ja käsiteltiin tiimien työrooleja sekä viimeisteltiin organisaation johtamismalli. Työ jatkuu keväällä 2006 organisaation yksityiskohtaisella käyttöönotolla siten, että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä 1.10.2006. 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Tavoitteena motivoitunut ja osaava henkilöstö, joka on uudistumiskykyinen ja tuloksellinen kirjaston strategian toteuttamisessa. Osaamisen kehittäminen Syksyn 2005 aikana valmisteltiin tulossopimuksen mukaisesti henkilöstön kehittämiseen liittyvää osaamiskartoitusta. Henkilöstö laati nykyisistä toimenkuvista roolikuvauksia osaamisen kehittämisen pohjaksi, minkä lisäksi johtoryhmä määritteli ns. strategiset osaamiset. Varsinainen osaamiskartoitus käynnistyi helmikuussa 2006. Kartoituksen tulosten pohjalta lähdetään kehittämään systemaattisesti osaamista. Celia 2008 –kehittämisohjelmassa kehittämis/projektivalmiuksien parantaminen perustui projektien konkreettiseen ohjaamiseen ja tukeen. TietoEnatorin kouluttajat pitivät kirjaston tiloissa celialaisille PallasPro:n hankinta- ja luettelointikoulutuspäivän. Lisäksi kirjastoalan henkilöstöä on ollut kirjasto- ja informaatioalan jatkokoulutuksessa ja oppimateriaalipalvelujen henkilöstöä ruotsin kielen koulutuksessa. Oppimateriaalisuunnittelijat kouluttautuivat kuvankäsittelyyn tavoitteena kehittää kohokuvatuotantoa. Vuoden aikana koulutuksessa oli mukana 94 % henkilöstöstä. Koulutukseen käytettiin 746 euroa henkilötyövuotta kohti. Oppisopimuskoulutuksessa on ollut yksi kirjaston työntekijä. Palkallista opintovapaata on myönnetty sitä hakeneille. Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry on myöntänyt avustuksia kirjaston työntekijöiden ulkomaanmatkoihin. Työhyvinvointi Joulukuussa 2004 Celia-kirjastossa toteutettiin Diacor terveyspalvelut Oy:stä tilattuna työyhteisön voimavarat –kysely, jonka keskiarvotulos oli 3.0 maksimiarvon ollessa 5. Kirjastossa käynnissä olevien suurten muutosten vuoksi työhyvinvoinnin ei arvioitu vuonna 2005 lisääntyvän, joskin tavoitteeksi asetettiin, että työhyvinvointi ei alene. Työhyvinvoinnin tasoa ei kuitenkaan toimintavuoden aikana mitattu, mutta työhyvinvoinnin arvioidaan jonkin verran laskeneen. Syinä tähän arvioidaan olevan ainakin epävarmuus töiden riittävyydestä tulevaisuudessa (lähettämötoiminnan ulkoistamissuunnitelma, joka peruuntui loppuvuonna 2005), liian nopea aikataulu kehittämisessä ja liian monta päällekkäistä projektia, työtehtävien muuttumisen mukanaan tuoma epävarmuus, tulevan organisaatiouudistuksen mukanaan tuomat uudistukset, palkitsemisen puuttuminen ja alhaiseksi koettu palkkataso työn vaativuuteen nähden, se että pitkäaikaista ja osaavaa henkilökuntaa ja vähemmän vaativia työtehtäviä ei uskota arvostettavan sekä tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset. Sairauspoissaolot lisääntyivät jonkin verran. Sairauspoissaoloja/henkilötyövuosi oli 13,7. Henkilöstöllä oli käytettävissä ja henkilöstö käytti Diacor terveyspalvelut Oy:n työnohjauksen psykologipalveluja. Vuoden aikana järjestettiin neljä henkilökuntatilaisuutta. Käsiteltyjä aiheita olivat pelastautumis- ja turvallisuusasiat, Celia 2008 -kehittämisohjelma, organisaatiouudistuksen valmisteleminen sekä uuden palkkausjärjestelmäkyselyn tulokset. Uuden organisaatiomallin kehittäminen (ks. sivu 17) toteutettiin osallistavalla toimintatavalla: projektin eri työryhmissä oli mukana kolmannes kirjaston henkilöstöstä. Organisaatiouudistuksen eri vaiheita käsiteltiin useaan otteeseen myös YT-toimikunnassa. Kirjasto tuki henkilöstökerho Huvikkeen toimintaa. Huvike järjesti useita virkistystilaisuuksia ja mm. pikkujoulun. Henkilökuntakerhon lehti CELKISS ilmestyi kerran vuoden aikana. Celian henkilökunnalle on varattu Iiriksen kuntosalista ja uima-allasosastosta käyttöajat. Kirjasto tarjosi myös mahdollisuuden osallistua maksutta Helsingin kirjamessuille. Toimitalon takuutarkastuksen yhteydessä korjattiin talossa ilmenneitä puutteita ja vikoja. Lisäksi Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen edustajat tekivät sisäilmamittauksia. Tulokset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Kirjaston isoon taukotilaan lisättiin säilytyskalusteita. Päätetyöskentelyyn hankittiin ergonomisia apuvälineitä. Uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden arviointi Kirjastossa on ollut uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) käytössä 1.3.2002 alkaen. Käyttöönoton nelivuotinen siirtymäkausi päättyy 1.3.2006. Vuoden 2005 aikana kirjasto osallistui yhdessä muiden valtion laitosten kanssa Helsingin teknillisen korkeakoulun toteuttamaan tutkimukseen ”Suuntana oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä. Henkilöstön kokemuksia palkkausjärjestelmäuudistuksesta ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuudesta”. Tutkijat esittelivät kirjaston tuloksia lokakuussa; koko tutkimuksen tulokset ovat saatavissa toukokuussa 2006. Kirjasto on päättänyt osallistua Teknillisen korkeakoulun vetämään jatkoprojektiin, jossa painopisteenä on käytännön esimiestoiminnan tukeminen uuteen palkkausjärjestelmään liittyvissä asioissa. 2.3 Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tulostavoite 1: Näkövammaiset ja muut lukemisesteiset koululaiset ja opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalin Kirjasto tuottaa koululaisten ja opiskelijoiden tarvitsemat kirjat tilausten mukaisesti. Tämä vaikeuttaa vuosittaisten tuotantomäärien ja kustannusten ennakointia. Erityisen voimakkaasti se näkyi vuonna 2005, jolloin oppikirjapalvelujen käyttäjiksi tuli muutama uusi korkeakouluopiskelija. He opiskelivat aihealueita, joiden oppikirjoja ei aikaisemmin Celian kokoelmissa ollut. Tämä näkyi äänikirjatuotannon lisääntymisenä (+ 68 %) verrattuna vuoteen 2004. Kysyntään pystyttiin vastaamaan, koska oppimateriaalien digitaaliseen tuottamiseen siirryttiin vuonna 2004. Analogisesta tuotannosta säästyneitä resursseja voitiin siirtää uusien opiskelijoiden tarvitsemien kirjojen tuottamiseen. Tulostavoite 2: Näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjallisuuden ja tiedon tarpeeseen vastataan Kirjasto-osaston kirjahankinnan tavoitemäärä (950 nimekettä) ylitettiin, vaikka äänikirjojen hankinta vähenikin - 1%. Vähenemiseen vaikutti kaupallisten äänikirjojen tarjonnan pysyminen analogisena tai siirtyminen audio-cd-äänitteiksi, jotka eivät sovellu kirjaston käyttöön. Kaupallisten äänikirjojen siirtäminen Daisy-muotoon ei ole myöskään selvinnyt, joten niiden hankinta jäädytettiin. Hankintamäärää nosti puolestaan osittain ulkopuolisella rahoituksella tehty pistekirjojen siirto verkkokirjoiksi, joten vuosittainen verkkokirjojen hankinta (+270 %) ja lainaus (+ 46 %) kasvoivat runsaasti. Asiakasmäärästä 11 685 on poistettu kaikki toimintavuoden aikana lainaajakunnasta poistuneet lainaajat. Aikaisemmin ne laskettiin mukaan. Kirjaston ikärakenteesta johtuen asiakaskunnan vaihtuvuus on suuri. Toistaiseksi laajamittaista palveluiden markkinointia ei ole ollut mahdollista toteuttaa, ja asiakaskunnan kasvu on pysytellyt 1000 - 1200 vuosittaisen uuden asiakkaan tasolla. Vuoden 2005 lainaus sujui ilman katkoksia kahden epänormaalin vuoden jälkeen, jolloin kirjaston sulkemiset aiheuttivat lainauksen notkahdusta. Lainaus kasvoi kuitenkin huomattavasti verrattuna aikaisempiin normaaleihin vuosiin (+ 9 %). Osaltaan verkkokirjojen lisääntyvä saatavuus nosti lainausmäärää, mutta myös Celianetin käyttömahdollisuus näyttää lisänneen mm. pistekirjojen lainausta. Merkillepantavaa on, että toimintavuoden aikana kirjaston henkilöstön osallistuessa vahvasti uusien palveluiden kehittämiseen, se siitä huolimatta pystyi tuottamaan positiivista tulosta asiakkaille suuntautuvassa peruspalvelussa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä saatu yleisarvosana 9 on siitä selvä osoitus. Tavoitteena oli vuonna 2005 kolminkertaistaa kauno- ja tietokirjallisuuden verkkokirjojen tuotanto. Tavoite n. 250 verkkokirjaa ylitettiin, kun verkkokirjoja tuotettiin 296, joista 94 nimekettä kirjaston ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tuotannon nostaminen onnistui muuttamalla tuotantoprosesseja siten, että suurimmasta osasta tuotetuista pistekirjoista tehtiin myös elektroninen kirja hyödyntämällä pistekirjojen tiedostoja. Tuotantoa on edelleen tarkoitus kehittää tekemällä kirjoista rakenteisia pohjatiedostoja ja hyödyntämällä niitä sekä piste- että e-kirjojen tuotannossa. Tällöin nykyisillä tuotantoresursseilla voidaan 250 verkkokirjan vuotuinen taso säilyttää ja tuottaa mahdollisesti myös enemmän pistekirjoja. 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi Näkövammaisten kirjaston kokonaiskustannukset toimintavuonna olivat 6 024 441 euroa. Kustannuksista 5 714 974 euroa ohjautui kirjaston omalta toimintamenomomentilta, 260 109 euroa muualta valtion budjetista, 50 644 euroa maksullisen palvelutoiminnan tuottoina ja muina tuloina. Sekalaisina tuloina tuloutettiin 1 286 euroa. Kirjastolle myönnetty nettomääräraha oli 6 091 000 euroa. 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäisen valvonnan tehtävä Talousarviolain mukaan viraston ja laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että virastossa ja laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt, jotka varmistavat * viraston ja laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden * viraston ja laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen * viraston ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tarkastaa ja arvioida mm. sitä, onko kirjaston sisäinen valvontajärjestelmä asianmukaista ja riittävää. Näkövammaisten kirjastolla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, vaan kirjasto kuuluu maksupisteenä opetusministeriön sisäisen tarkastuksen piiriin. Opetusministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö - samoin kuin opetusministeriön taloussääntö - ohjaavat myös kirjaston toimintaa. Opetusministeriön sisäinen tarkastaja suoritti kirjastossa sisäisen tarkastuksen 17.3.2005. Tarkastuksessa käytiin läpi seuraavat asiakokonaisuudet: kirjaston tulossopimukset ja niiden seuranta, johtokunnan kokousten pöytäkirjat, toiminta- ja taloussuunnittelu sekä budjetointi (ml. työjärjestys), tilinpäätösasiakirjat, kirjanpito ja sisäinen laskenta, maksuliike, reskontratoiminnot, henkilöstöhallinto- ja palkanlaskenta, tositteiden tarkastus- ja hyväksymiskäytännöt, hankinnat, omaisuuden rekisteröinti- ja turvaamisjärjestelyt, tietoturvallisuus ja kirjanpitoaineiston säilyttäminen. Tarkastusraportissa todetut puutteellisuudet kirjasto on korjannut. Muu sisäinen valvonta Muu sisäinen valvonta koostuu niistä toimenpiteistä, joilla kirjasto itse hoitaa sisäistä valvontaa. Sisäinen valvonta on kirjaston tulosohjausprosessiin ja toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintojen ja toimintaohjeiden noudattamisen sekä varojen käytön seurantaa, josta vastaavat kirjastonjohtajan lisäksi yksiköiden päälliköt. Sisäinen valvonta muodostuu kirjaston toimintaa koskevista ohjeista, valtuuksista, menetelmäkuvauksista ja menettelytavoista, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä järjestelmien suojaamisesta. Kirjastossa ei ole erillistä sisäisen valvonnan ohjetta. Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Näkövammaisten kirjaston johtokunta on opetusministeriön sisäisen tarkastuksen tekemän tarkastuksen perusteella arvioinut, että Näkövammaisten kirjaston sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ollut riittävää. LIITE 1: Asiakaskysely 2005 Kirjasto-osaston ensimmäinen vuosittainen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin vuonna 1999. Vuonna 2000 teetettiin ulkopuolisella laajempi viiden vuoden välein tehtävä kysely. Vuonna 2001 sekä 2002 järjestettiin jälleen kirjasto-osaston vuosittaiset kyselyt. Vuonna 2003 kysely tehtiin pelkästään laitosasiakkaille. Viime vuonna viisivuotiskysely korvattiin vuosittaisella kyselyllä kirjastossa käynnissä olevien muutosten ja resurssien vähyyden takia. Vuosittaisissa asiakaskyselyissä on ollut kolme samana pysyvää ja yksi vuosittain vaihtuva kysymys. Vuoden 2004 kyselylomakkeen kysymysten sanamuotoihin tehtiin muutoksia, mutta kysymysten määrä pysyi samana kuin aikaisemmin. Kysymysten uudelleen muotoilun vuoksi tässä yhteenvedossa vertaillaan ainoastaan vuosien 2004 ja 2005 vastauksia, jolloin lomakkeen kysymykset olivat täsmälleen samat. Kysely lähetettiin TietoEnatorin satunnaisotannan perusteella 220 asiakkaalle. Palvelukieleltään ruotsinkielisiä oli otannassa 20, pistelainaajia 10 ja loput 190 suomenkielisiä äänikirjalainaajia. Kysely lähetettiin asiakkaan toivoman tiedotustavan mukaan joko mustavalkotekstinä, pisteillä tai sähköpostilla. Kyselyn palautti 220 asiakkaasta 121. Vastausprosentti oli 55 %. Yleisarvosana Celia-kirjaston palveluista kouluarvosanalla 4-10 oli tasan 9. Ylin annettu arvosana oli 10, alin 6. Vuonna 2004 yleisarvosana oli 8,77 ja vuoden 2002 yleisarvosana oli 8,99. Vuonna 2004 Celian palveluihin oli tyytyväisiä 93,3 prosenttia vastaajista, vuonna 2005 96,7 prosenttia. Vuonna 2004 83,7 prosenttia vastaajista oli löytänyt Celiasta mielenkiintoista luettavaa, vuonna 2005 93,3 prosenttia. Vuonna 2004 riittävästi ja riittävän usein oli kirjoja saanut 78 prosenttia vastaajista, vuonna 2005 luku oli noussut 85,1 prosenttiin. Asiakkaiden kommentteja kysymykseen ”Oletteko tyytyväinen Celia-kirjastosta saamaanne palveluun?” - palvelu tuntuu henkilökohtaiselta - henkilökunta asiantuntevaa, aina ystävällisiä - aukioloajat surkeat, mahdottomat kenenkään muistaa - postimatkoissa menee turhan kauan Asiakkaiden kommentteja kysymykseen ”Löytyykö Celia-kirjastosta mieleistänne luettavaa?” - henkilökunta osaa valita hyviä kirjoja - monipuolinen valikoima - vanhempaa kirjallisuutta tulisi myös olla saatavilla, älkää ainakaan poistako niitä - luulisin, ettei kokoelmiin hankita kovin helposti marginaaliryhmien kirjallisuutta. Tuntuu, että dekkareita, viihdettä jne. on tosi paljon - lehdet (Parnasso, Tiede) tulevat vanhentuneina, jos haluaisi ajankohtaisista asioista tietoa Asiakkaiden kommentteja kysymykseen ” Saatteko kirjoja riittävästi ja riittävän usein?” - uutuuksia/suosituimpia haluaisin nopeammin, jonottamatta - kyllä, tilaan aina itse ennen kuin edelliset loppuvat - välillä tulee pitkiäkin taukoja ennen kuin saan uutta palautettujen tilalle - ennen lainaus pelasi paremmin Neljäs, vuosittain vaihtuva kysymys oli tänä vuonna: Saatteko riittävästi tietoa Celia-kirjaston palveluista? - Kyllä vastasi 69,4 prosenttia - Ei vastasi 25,6 prosenttia Jatkokysymys kuului: Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kieltävästi, mistä aiheesta haluaisitte lisää tietoa? - Lainattavasta aineistosta 32,2 prosenttia - Daisy-äänikirjasta 54,8 prosenttia - Muu, mikä 6,4 prosenttia Vaihtoehto muu, mikä? annettuja kommentteja: ”yleistietoa”, ”kirjaston toimintaan lisää avoimuutta”, ”korostaisin, että varsinkin uutuuksista enemmän tietoa” Kyselylomakkeessa annettiin myös mahdollisuus lähettää kirjastolle terveisiä. Vapaamuotoisia kommentteja saatiin 78 asiakkaalta. Suurin osa kommenteista oli yleistä kiitosta Celian palvelusta tai toiveita lainattavista kirjoista. Muutama asiakas toivoi saavansa nykyistä useammin ja nopeammin kirjoja palautettujen tilalle. Daisy-äänikirja ja kuuntelulaite kiinnosti osaa vastanneista. Lisäksi seitsemän asiakasta esitti suoran toiveen saada Daisy-kuuntelulaitteen käyttöönsä. Pari vastausta käsitteli lainattavien c-kasettien huonoa kuntoa. Lukijapalautetta annettiin kahdessa vastauksessa. LIITE 2: Äänikirjan 50-vuotista historiaa juhlittiin Celia-kirjasto juhlisti syyskaudella 2005 äänikirjan 50-vuotista historiaa. Kirjaston sidosryhmälehden Näköpisteen teemana oli äänikirjan juhlavuosi ja siirtyminen digitaalisiin Daisy-äänikirjoihin. Kirjasto painatti juhlavuotta varten myös äänikirja-aiheisia julisteita ja kirjanmerkkejä, joita postitettiin Näköpisteen mukana yleisiin kirjastoihin. Lehdistötiedotus Lehdistölle äänikirjan juhlavuodesta tiedotettiin 19.10. STT teki 19.10. aiheesta sähkeen. Juhlavuosi huomioitiin 20.10. myös MTV3:n seitsemän uutisissa sekä Yleisradion puoli yhdeksän iltauutisissa. Muita keskeisiä juttuja olivat Helsingin Sanomien artikkeli kirjaston toiminnasta 25.10., TV1:n Vierivät kivet -makasiinin insertti kirjaston toiminnasta 25.10. sekä Postin asiakaslehden Postia sinulle marraskuun numerossa ollut juttu Celian ja Postin välisestä yhteistyöstä. Äänikirjajuhla Äänikirjan historiaan juhlittiin myös järjestämällä kirjaston sidosryhmille äänikirja 50 vuotta -juhla Iiris-keskuksen auditoriossa 15.11. Tilaisuuteen oli kutsuttu mm. Näkövammaisten Keskusliitto ry:n edustajia, näkövammaisyhdistysten edustajia, yhteistyöäänittämöjä, kustantajia, äänikirjalukijoita sekä kirjaston pitkäaikaisia asiakkaita. Tilaisuuteen osallistui noin 80 henkeä. Tilaisuudessa esiintyivät Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Tarja Cronberg, Celian asiakas, juristi Timo Karppinen sekä muistelmansa äänikirjaksi lukenut teatterineuvos Matti Ranin. Kirjaston asiakas Tuula Pennanen lausui tilaisuudessa kirjoittamansa juhlarunon, ja äänikirjalukija Tuomo Holopainen esitti säestäjänsä kanssa ”laulettua lyriikkaa”. Äänikirjajuhlan päätteeksi julkistettiin Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen äänikirjaraadin valitsema Vuoden äänikirja. Palkinnon sai tietokirja Onko lintu kotona? Sata siivekästä. Kirjan on lukenut Reijo Hukkanen ja kirjoittaneet Kai Linnilä ja Sari Savikko. Samalla neljä äänikirjalukijaa palkittiin kunniamaininnoin pitkästä ja ansiokkaasta työstä näkövammaisille suunnattujen äänikirjojen lukijana (Raila Hämäläinen, Tuomo Niemelä, Ursula Uotinen ja Soila Wardi). Näyttelyt Celia-kirjasto ja Iiriskeskuksessa toimiva Näkövammaismuseo toteuttivat museoon loppusyksyksi näyttelyn, joka esitteli äänikirjan vaiheita 50-luvulta nykypäivään. Myös Oulun kaupunginkirjasto ja Kuopion pääkirjasto toteuttivat äänikirjaa esittelevät näyttelyt. Lisäksi Celia-kirjasto esitteli äänikirjan vaiheita Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10. Esillä oli vanhoja äänikirjaformaatteja ja niiden kuuntelulaitteita, ja messuosastolla sai ottaa osaa leikkimieliseen ”Tunnista lukija” -kilpailuun. LIITE 3: Daisy-kuuntelulaitteiden lainaus käynnistyi Celia-kirjasto on tuottanut huhtikuun 2005 alusta lähtien kaikki uutuuskirjansa sekä digitaalisessa Daisy- että analogisessa c-kasettimuodossa. Tavoitteena on luopua vuosikymmenen loppuun mennessä kokonaan c-kasettien lainaamisesta. Daisy-kirjojen kuuntelemiseen tarvitaan kuuntelulaite, joka osaa toistaa Daisy-tekniikalla tuotettuja cd-rom-levyjä. Koska Celian tehtäviin kuuluu lain (Laki näkövammaisten kirjastosta) mukaan vain näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjastotoiminnan järjestäminen, kirjasto ei saa valtiolta rahoitusta äänikirjojen kuuntelulaitteiden lainaamiseen. Tästä syystä Näkövammaisten Keskusliitto perusti vuonna 2005 Daisy-kuuntelulaitepalvelun, jonka tehtävänä on lainata Daisy-soittimia kirjaston asiakkaille. Daisy-kuuntelulaitepalvelu aloitti toimintansa maaliskuussa 2005 RAY:n projektiavustuksella. Kuuntelulaitepalvelu lainaa soittimia niille kirjaston asiakkaille, jotka eivät saa laitetta opiskeluun tai työhön liittyvänä apuvälineenä. Tavoitteena on, että vuoden 2007 loppuun mennessä kaikilla kirjaston noin 10 000 äänikirjalainaajalla olisi käytössään Daisy-soitin. Daisy-kuuntelulaitepalvelu poimi kesällä 2005 3000 Celian asiakasta jonottamaan kuuntelulaitetta. Celia luovutti asiakastietojaan sopimuksen turvin. Kuuntelulaitteen lainaajaksi voivat päästä kirjaston henkilöasiakkaat – eivät laitosasiakkaat kuten yleiset kirjastot tai hoiva- ja palvelulaitokset. Koska palvelua rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella, myös Ahvenanmaalla tai ulkomailla vakituisesti asuvat lainaajat ovat palvelun ulkopuolella. Palvelun piiriin kuuluvat kaikki kirjaston asiakkaat lukemisesteestä riippumatta, mutta Näkövammaisten Keskusliitto priorisoi alkuvaiheessa näkövammaisia lainaajia. Vuoden 2005 loppuun mennessä kuuntelulaitepalvelu oli lainannut 1416 soitinta Celian asiakkaille. RAY:n projektiavustus on saanut jatkoa, joten vuoden 2006 tavoitteena on lainata 4000 - 5000 kuuntelulaitetta lisää. Daisy-kirjoja voi kuunnella myös joillakin Mp3-kuuntelun mahdollistavilla CD-soittimilla sekä tietokoneeseen asennettavalla lukuohjelmalla. LIITE 4: Braille-neuvottelukunnan toimintakertomus 2005 Celia – Näkövammaisten kirjaston yhteydessä toimii Braille-neuvottelukunta pistekirjoituksen ja näkövammaisten oppimateriaalien asiantuntijaelimenä. Braille-neuvottelukunnan tehtävistä on säädetty Näkövammaisten kirjaston asetuksessa 639/1996. Kunkin Braille-neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Liite 4: Braille-neuvottelukunta 1.5.2002-30.4.2006 Teuvo Heikkonen, puheenjohtaja, tiedonsaantijohtaja, Näkövammaisten Keskusliitto ry. Heikki Alavesa, oik. kand., Näkövammaisten Lasten Tuki ry Riitta Eronen, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Marja-Leena Kartovaara, tuotantopäällikkö, Celia – Näkövammaisten kirjasto Iiro Nummela, projektipäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry Maria v. Rutenberg, psykologian maisteri, Arlainstituutti Sari Talja, alueellinen pistekirjoituksen ohjaaja, Näkövammaisten Keskusliitto ry. Neuvottelukunta on kutsunut pysyväksi asiantuntijaksi kokouksiinsa ohjaavan opettajan Riitta Kangasahon Jyväskylän näkövammaisten koulusta. Sihteerinä toimii oppimateriaalisuunnittelija Liisa Hietaketo-Vieno Celia – Näkövammaisten kirjastosta. Braille-neuvottelukunnasta löytyy tietoa Celia – Näkövammaisten kirjaston kotisivuilta www.celialib.fi ja sille on avattu oma sähköpostiosoite braille@celialib.fi. Kokoukset Braille-neuvottelukunta kokoontui vuonna 2005 viisi kertaa. Kaikki kokoukset pidettiin Celiassa. Maaliskuun kokouksen yhteydessä pidettiin Braille-neuvottelukunnalle Daisy-kirjaa (eli digitaalista äänikirjaa) esittelevä keskustelu- ja tutustumistilaisuus. Markku Leino kertoi Daisy-hankkeen historiasta ja Iiro Nummela esitteli Daisy-kirjaa. Osa Braille-neuvottelukunnasta osallistui erikoistutkija Kirsi Keravuoren (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) pitämään esitelmätilaisuuteen. Esitelmä käsitteli sokeain kirjastotoiminnan historiaa. Saman kokouksen yhteydessä neuvottelukunta tutustui Näkövammaismuseoon museoamanuenssi Kari Huuskosen johdolla. Musiikinopiskelija Riikka Hänninen vieraili toukokuun kokouksessa, jonka teemana oli pistenuottikirjoitus ja pistenuottien tuottaminen. Joulukuun kokouksessa vierailivat Jyväskylän näkövammaisten koulun opettajat Helena Palmari ja Leena Vanhatalo. Tässä kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta päätettiin vuonna 2006 perustaa työryhmä laatimaan ohjetta siitä, miten tulisi kirjoittaa matemaattista tekstiä elektronisiin kirjoihin. Ohjeiden laatimista vaikeuttavat puhesyntetisaattorien sekä pistenäyttöjen käyttö. Puhesyntetisaattorit tulkitsevat huonosti matemaattisia erikoismerkkejä ja jättävät välimerkit lausumatta. Pistenäytöille on olemassa erilaisia tulkintataulukoita, joiden yhtenäistäminen olisi tarpeen. Alkuvuonna 2005 neuvottelukunnan käsittelemien aiheiden johtavana teemana oli näkövammaisille soveltuva DAISY-kirja (Digital Accessible Information SYstem), kun taas loppuvuonna neuvottelukuntaa työllisti loka-marraskuun vaihteessa voimaan astunut EU-direktiivi, joka velvoittaa lääketeollisuuden varustamaan uudet lääkepakkaukset pistemerkinnöillä. Useat lääketehtaat Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista ovat pyytäneet asiantuntijalausuntoja Braille-neuvottelukunnalta. Uuden lääkelain ja lääkelaitoksen antamien määräysten perusteella ainakin lääkkeen kauppanimi sekä vahvuus pitää merkitä pakkaukseen pistekirjoituksella. Pistekirjoituksen osalta noudatetaan EU:n komission ohjetta sekä pistekirjoituksen merkintätapojen osalta opetusministeriön Braille-neuvottelukunnan ja potilasjärjestön (Näkövammaisten Keskusliitto ry) suosituksia. Jatkossa myös lääkkeen tuotetiedot pitää potilasjärjestön pyynnöstä valmistaa esteettömään muotoon. Louis Braillen 1825 kehittämää pistekirjoitusta käytetään maailmanlaajuisesti, ja perusmerkistö on kansainvälinen. Merkistöt eroavat kuitenkin matemaattisten ja muiden erikoismerkkien osalta. Monia näistä erikoismerkeistä tarvittaisiin pakkausmerkintöihin. Haasteena on nyt löytää Pohjoismaihin sopiva yhteinen merkintätapa sekä lisäksi kansainvälinen merkintätapa monille lääkepakkauksissa esiintyville merkinnöille. Matkat Iiro Nummela osallistui Näkövammaisten Keskusliiton edustajana ja Liisa Hietaketo-Vieno Braille-neuvottelukunnan edustajana Lontoossa 1. - 2.4.2005 pidettyyn Daisy-konsortiumin kokoukseen. Maria von Rutenberg ja Marja-Leena Kartovaara osallistuivat Tanskassa (Fuglsangcentret, Fredericia) 20. - 21.10. pidettyyn pohjoismaisten Braille-neuvottelukuntien kokoukseen. Maria von Rutenberg raportoi Suomessa tapahtuvasta kehityksestä otsikolla Nu og Fremtiden (Nyt ja tulevaisuudessa). LIITE 6: Johtokunnan jäsenet vuonna 2005 Rauno Anttila, johtaja, opetusministeriö, puheenjohtaja Pirkko Virtanen, ylitarkastaja, opetushallitus, varapuheenjohtaja Leealaura Leskelä, suunnittelija, Kehitysvammaliitto ry. Teuvo Heikkonen, johtaja, Näkövammaisten keskusliitto ry. Timo Matsinen, FK, Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry. Jouni Onnela, rehtori, Arlainstituutti Maija Saraste, kirjastotoimen apulaisjohtaja, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Sinikka Sipilä, toiminnanjohtaja, Suomen kirjastoseura ry. Karl-Oscar Skogster, päätoimittaja, Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf. Marketta Ryömä, kirjastonjohtaja, Celia - Näkövammaisten kirjasto Minna von Zansen, kirjastonhoitaja, henkilöstön edustaja, Celia - Näkövammaisten kirjasto 1 1