Siirry sisältöön

Tuotantovaatimukset

Celian Daisy-äänikirjojen tuotantovaatimukset

Vaatimukset Celialle tuotettavista Daisy-äänikirjojen rakenteesta, laadusta ja teknisestä toteutuksesta.

Sisällys

1. JOHDANTO

1.1. DAISY-formaatista
1.2. Celian Daisy-äänikirjat

2. DAISY-ÄÄNIKIRJOJEN ÄÄNITYKSEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

2.1. Celialle tuotettavien äänikirjojen äänenvoimakkuus- ja laatuvaatimukset
2.1.1. Yleistä
2.1.2. Äänenvoimakkuus
2.1.3. Äänekkyys (loudness)
2.1.4. Signaali-kohinasuhde

3. DAISY-ÄÄNIKIRJOJEN RAKENTEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

3.1. Kuulutukset
3.1.1. Alkukuulutus
3.1.2. Loppukuulutus

3.2. Äänikirjan otsikoiden merkitseminen
3.2.1. Äänikirjan otsikot
3.2.2. Otsikotasot
3.2.3. Esimerkkejä:

3.2.3.1. Esimerkki 1: Yksinkertainen romaani ilman sisällysluetteloa
3.2.3.2. Esimerkki 2: Yksinkertainen romaani, jossa on sisällysluettelo
3.2.3.3. Esimerkki 3: Romaani, joka jakautuu osiin ja osat lukuihin
3.2.3.4. Esimerkki 4: Runokirja
3.2.3.5. Esimerkki 5: Novellikokoelma
3.2.3.6. Esimerkki 6: Yksinkertainen tietokirja
3.2.3.7. Esimerkki 7: Romaani, jossa lukujako osoitetaan aloittamalla luku uudelta sivulta. Luvuilla ei ole otsikoita.
3.2.3.8. Esimerkki 8: Romaani, jossa ei ole mitään selkeää lukujakoa, vaan teksti jatkuu läpi kirjan
3.2.3.9. Esimerkki 9: Romaani, jossa käytetään erityyppisiä otsikoita ja otsikoimattomia osia

3.3. Sivunumeroiden merkitseminen
3.3.1. Esimerkkejä

3.3.1.1. Esimerkki 1: Sivunumeron merkitseminen sivulla, jossa on ensin otsikko ja sen jälkeen tekstiä
3.3.1.2. Esimerkki 2: Sivunumeron merkitseminen sivulla, josta otsikko puuttuu, mutta johon äänikirjassa toimitetaan otsikko (esim. runokirja, jossa runojen nimet on esitelty sisällysluettelossa)
3.3.1.3. Esimerkki 3: Sivunumeron merkitseminen silloin, kun virke jatkuu seuraavalle sivulle
3.3.1.4. Esimerkki 4: Kirja, josta puuttuu osa sivunumeroista
3.3.1.5. Esimerkki 5: Sivunumerojen merkitseminen kirjaan, jossa osasta sivuista sivunumero puuttuu ja jossa on sivunumerollisia kuvasivuja
3.3.1.6. Esimerkki 6: Kirja, jossa on poikkeava sivunumerointi
3.3.1.7. Esimerkki 7: Kirja, jossa kuvasivut on numeroitu ja niitä on peräkkäin niin paljon, että Daisy-kirjassa sivunumeroinnissa hypätään kuvasivujen yli

4. DAISY-ÄÄNIKIRJAN VIIMEISTELY

4.1. Daisy-kirjojen metadata
4.2. Merkistön koodaus
4.3. Daisy-kirjojen regenerointi
4.4. Daisy-kirjojen validointi
4.5. Celiaan toimitettavat tiedostomuodot

LIITE: DAISY-ÄÄNIKIRJOJEN VAATIVUUSRYHMÄT

Vaativuusryhmä 1
Vaativuusryhmä 2

1. JOHDANTO

Tässä ohjeessa kuvataan vaatimukset Celialle tuotettavista Daisy-äänikirjojen rakenteesta, laadusta ja teknisestä toteutuksesta.

Celian tuottamat kirjat on tarkoitettu henkilöille, joille tavallisen painetun kirjan käyttäminen on hankalaa tai mahdotonta esimerkiksi lukivaikeuden, näkövamman, kehitysvamman tai lihastaudin vuoksi. Heille saavutettavaan muotoon tuotetut kirjat tarjoavat mahdollisuuden kirjallisuudesta nauttimiseen ja tiedonhankintaan. On tärkeää, että kirjat ovat mahdollisimman tasalaatuisia ja virheettömiä, sekä luennaltaan että rakenteeltaan. Tässä dokumentissa käsitellään nimenomaan äänikirjan rakennetta ja teknisiä vaatimuksia. Celialla on olemassa vielä erikseen luennan laatun keskittyvät, kirjan lukijoille tarkoitetut ohjeet, jotka löytyvät osoitteesta: https://www.celia.fi/celia-asiantuntijana/aanikirjan-lukijat/lukijoiden-ohjeet/.

Celian äänikirjoissa käytetään kansainvälistä saavutettavien kirjojen julkaisustandardia, Daisy-formaattia (Digital Accessible Information SYstem). Sen ansiosta Daisy-äänikirjan käytettävyys on mahdollisimman samankaltainen kuin painetun kirjan, jonka otsakkeet, kuvat ja tietolaatikot voi katselemalla ja selailemalla lukea tai sivuuttaa. Ilman tätä rakenteisuutta ainoa mahdollisuus olisi siirtyä kelaamalla audiotiedostossa eteen- tai taaksepäin. Rakenne vaikuttaa myös Daisy-äänikirjan toimittamiseen: erilaisia otsikkotyyppejä ei tarvitse tuoda esille luennan keinoin, vaan otsikot erotetaan muista otsikoista rakenteen avulla. Painetun kirjan rakennetta voi olla joskus mahdotonta toteuttaa täydellisesti äänikirjassa. Rakenteista äänikirjaa voidaankin ajatella ajatella omana itsenäisenä, painetusta kirjasta riippumattomana kokonaisuutena.

1.1. DAISY-formaatista

DAISY on lyhenne sanoista Digital Accessible Information SYstem (digitaalinen saavutettava tietojärjestelmä). DAISY-formaatissa tehdyt Daisy-äänikirjat sisältävät kirjan tekstin ääneen luettuna sekä painetun kirjan rakenteen, mikä mahdollistaa Daisy-äänikirjan selailtavuuden otsikoiden ja sivunumeroiden avulla. Äänikirjatuotannon tuloksena on pakkaamattomia wav- tiedostoja ja mp3- pakattuja Daisy- äänikirjoja, jotka molemmat toimitetaan Celiaan arkistoitaviksi ja asiakaskäyttöön.

Celia tuottaa Daisy-äänikirjat Daisy 2.02 standardissa. Celian kirjat tehdään standardissa määritellyn 2. tyypin mukaan, johon sisältyy ääni ja rakenne (”Daisy 2.02, Type 2, Full audio with NCC only”).

Daisy 2.02 standardin tarkempi esittely: http://www.daisy.org/z3986/specifications/daisy_202.html?q=publications/specifications/daisy_202.html

Daisy-kirjojen tuottamiseen käytetään yleensä Daisy-tuotanto-ohjelmia. Tietoa erilaisista tuotanto-ohjelmista: http://www.daisy.org/tools/production.

1.2. Celian Daisy-äänikirjat

Kansainvälisen Daisy-konsortion määritelmän mukaan Daisy 2.02 tyypin 2 mukainen Daisy-äänikirja koostuu äänitiedostojen lisäksi yhdestä ncc.html-tiedostosta ja useista smil-tiedostoista. Näiden lisäksi kirjassa voi olla master.smil-tiedosto, joka sisältää kaikkien smil-tiedostojen järjestyksen.
Celian tuottamat Daisy-äänikirjat sisältävät seuraavat osat:

  1. ncc.html-tiedoston, joka sisältää äänikirjan selattavuuteen liittyviä tietoja sekä määrittää, missä järjestyksessä Daisy-kirjaa toistava ohjelma lukee smil-tiedostot. Ncc-tiedostossa kuvataan äänikirjan otsikkorakenne ja sivunumeroiden kohdat. Ncc.html sisältää myös kirjan metatiedot. (NCC = Navigation Control Center)
  2. Smil-tiedostoja, joissa on määritelty äänitiedostojen rakenne. Celian Daisy-äänikirjoissa käytetään äänitiedostojen jakamista fraaseihin. Smil-tiedostot sisältävät fraasien tiedot sekunnin tuhannesosan tarkkuudella. Yleensä smil-tiedostoja on yhtä monta kuin audiotiedostoja. Myös smil-tiedostoissa on jonkin verran metatietoja. (SMIL = Synchronized Multimedia Integration Language)
  3. Audiotiedostoja (mp3). Yleensä audiotiedostoja on yhtä monta kuin smil-tiedostoja.
  4. master.smil tiedoston, joka ei ole kirjan toiminnan kannalta välttämätön. Siinä on listattuna smil-tiedostojen järjestys.

1.3. Daisy-äänikirjan tekeminen käytännössä

Kirjojen tekemiseen on monenlaisia tapoja ja käytössä olevia ohjelmia on saatavilla useita erilaisia. Celia ei ota kantaa siihen, miten kirjat valmistetaan, kunhan lopputulos on Celian vaatimusten mukainen. Daisy-kirjan tekeminen sisältää erilaisia vaiheita, joiden järjestys voi vaihdella ja joiden rajaus on paikoitellen hankalaa:

  1. Otsikkorakenteen tekeminen
  2. Kirjan lukeminen
  3. Sivunumerointi
  4. Erilaiset tarkistus- editointi- ja korjaustoimenpiteet, audion jälkikäsittely jne.
  5. Äänitiedostojen pakkaus
  6. Kirjan regenerointi
  7. Kirjan validointi

Esimerkki Daisy-kirjan tekemisestä:

Tässä esimerkkitapauksessa lukija tekee itsenäisesti kirjan kaikki osat:

  1. Lukija perehtyy painetun kirjan rakenteeseen ja tekee sen ja mahdollisten lukuohjeiden pohjalta otsikkorakenteen.
  2. Lukija varmistaa äänitystasot ym. ja lukee kirjan osiot valmiiksi tekemäänsä otsikkopohjaan ja tekee luennan yhteydessä sivunvaihtojen aikana sivunumeroinnin (esim. Plextalk Recording softwaressa sivunumerot on helppo merkata yhtä nappia painamalla).
  3. Lukija korjaa luennan aikana ilmenneet virheet luennan yhteydessä ja lopuksi tarkistaa vielä kertaalleen kirjan rakenteen ja sen että kaikki osat on luettu oikeisiin kohtiin ja että kaikki ylimääräiset virheluennat tms. on poistettu.
  4. Audiotiedostot ajetaan normalisointi ohjelman läpi (LUFS normalizer tms.)
  5. Kirja pakataan mp3-muotoon.
  6. Pakattu mp3-muotoinen kirja regeneroidaan.
  7. Regeneroitu kirja validoidaan
  8. Tehdään tarvittaessa joitakin pieniä korjauksia joko suoraan pakatun kirjan ncc.html tiedostoon, tai tarvittaessa palataan vaiheeseen 3.

On syytä huomioida, että yllä esitetty malli on vain esimerkkitapaus, ja kirjoja on mahdollista tehdä myös muilla tavoilla. Pääasia on se, että lopputulos on oikeanlainen.

Takaisin sivun alkuun

2. DAISY-ÄÄNIKIRJOJEN ÄÄNITYKSEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

2.1. Celialle tuotettavien äänikirjojen äänenvoimakkuus- ja laatuvaatimukset

Tässä luvussa määritellään Celialle tuotettavien audioon liittyvät vaatimukset. Audio formaatteja ja tiedoston nimeämistä koskevat vaatimukset on käsitelty luvussa 5.5. Celiaan toimitettavat tiedostomuodot.

2.1.1. Yleistä

Celian äänikirjoissa äänenvoimakkuuden huippuarvojen on oltava riittävät ja tiedostojen äänekkyyden (loudness) tason sopiva. Lisäksi signaalin ja taustakohinan välisen eron on oltava riittävän iso. Alla on tarkemmin määritelty riittävät arvot.

Äänikirjatuotannossa audiota voidaan käsitellä ja käyttää esim. kompressointia, limitointia, ekvalisointia ja kohinanpoistoa. Niitä tulee kuitenkin käyttää kohtuullisesti, jotta ääni kuulostaa luonnolliselta. Alla mainittujen arvojen saavuttaminen edellyttää vähintään äänitiedostojen normalisointia ja usein myös kompressointia lukijasta riippuen.

2.1.2. Äänenvoimakkuus

Äänenvoimakkuuden huippuarvojen pitää olla välillä -2,0 – 0 dBFS tai -2,0 – 0,5 dBTP

Yksikkö dBFS (dB Full Scale) on käytännössä sama kuin dB. dBFS-arvoja käytetään digitaalisessa äänentoistossa, sillä se tarkoittaa voimakkuutta verrattuna digitaaliseen huippuarvoon (0 dB). dBTP on suurin sallittu digitaalisen äänenvoimakkuuden True-Peak-maksimiarvo.

2.1.3. Äänekkyys (loudness)
Äänekkyyden (loudness) mittaamiseen on selkeintä käyttää Integrated Loudness -arvoja, joiden yksikkö on LUFS (Loudness Units relative to Full Scale). Tämä arvo säilyy suhteellisen samana analyysiohjelmasta riippumatta. Tiedostokohtaisten Integrated Loudness –tavoitearvojen on oltava -18 LUFS (+/- 1 LU). Arvojen saavuttamiseen voidaan käyttää kirjan jälkikäsittelyssä ohjelmia, joissa on ”Loudness normalizer” tai vastaava toiminto (esim. Wavelab, iZotope, Auphonic Leveler).

Inregrated Loudness on koko äänitiedostosta analysoitava, ohjelman suhteellista äänekkyyttä kuvaava ohjearvo. Vastaavia termejä ovat Target Loudness ja Program Loudness. ITU-BS.1170 ja R-128 -standardien suositusarvo HDTV-ohjelmien äänekkyydelle on – 23 LUFS (+/- 1 LU). Musiikkia sisältävien cd-levyjen LUFS-arvot saattavat vaihdella välillä –19 –(-7) LUFS. Termiä ei pidä sekoittaa Momentary Loudness- ja Short Term Loudness -arvoihin, jotka ovat hetkellisiä äänekkyysarvoja.

2.1.4. Signaali-kohinasuhde

Signaali-kohinasuhteen pitää olla suurempi kuin 40 dB.

Takaisin sivun alkuun

3. DAISY-ÄÄNIKIRJOJEN RAKENTEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

Tässä luvussa on esitelty kaikkien Celian tuottamien Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset, jotka koskevat kirjojen kuulutuksia, sivunumeroiden merkitsemistä ja kirjojen otsikoiden merkitsemistä.

3.1. Kuulutukset

Kuulutuksissa kerrotaan äänikirjan käyttäjälle/kuuntelijalle tietoa sekä alkuperäisestä kirjasta että äänikirjasta. Celian tuottamissa äänikirjoissa kuulutusten tiedot esitetään aina samassa järjestyksessä huolimatta siitä, missä järjestyksessä tiedot esitetään painetussa kirjassa.
Kuulutuksissa luetaan tiedot kirjan nimestä, tekijöistä, laajuudesta, äänikirjan selattavuudesta ja käyttöoikeudesta.
Kuulutuksissa luettujen tietojen virheettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska kuulutukset ovat tunnusmerkki Celian kirjoille. Virheettömyys ja yhdenmukaisuus luovat kirjoille laadukkaan vaikutelman.

3.1.1. Alkukuulutus

Alkutietojen jäsentelyssä käytetään otsikoita, jotka merkitään äänikirjaan. Alkukuulutusten otsikkorakenne noudattaa seuraavaa kaavaa:

Taso 1 / H1 : Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko
-> Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]
-> Taso 2 / H2: Lukija: Etunimi Sukunimi TAI Lukijat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
-> Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen…

Alla on esitetty alkukuulutuksessa luettavat tiedot siinä järjestyksessä kuin on ne luettava Celian äänikirjaan:

HUOM! Ensimmäinen otsikko on aina luettava samaan fraasiin. Tällöin äänikirjan käyttäjä kuulee kirjan koko nimen kuunteluohjelman kirjahyllytoimintoa käytettäessä.

Otsikon teksti: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko
Otsikon taso: H1 / Taso 1
Otsikon luenta: ”Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko”
Esimerkki 1: Seitsemän veljestä
Esimerkki 2: Mammutti, tai Jörn Donnerin jälkeenjääneet tekoset : pahoinvoinnin historiaa Suomessa : ensimmäinen osa

Otsikon teksti: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]
Otsikon taso: H2 / Taso 2
Otsikon luenta: ”Tekijä: Etunimi Sukunimi” TAI ”Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]”
Esimerkki 1: Tekijä: Aleksis Kivi
Esimerkki 2: Tekijät: Holger Thesleff & Juha Sihvola

Otsikon teksti: Lukija: Etunimi Sukunimi TAI Lukijat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]
Otsikon taso: H2 / Taso 2
Otsikon luenta: ”Lukija: Etunimi Sukunimi” TAI ”Lukija: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]”
Esimerkki 1: Lukija: Kauko Helovirta
Esimerkki 2: Lukijat: Holger Thesleff & Juha Sihvola

Otsikon teksti: Käyttöoikeus
Otsikon taso: H2 / Taso 2
Otsikon luenta: ”Käyttöoikeus: Tämä kirja on valmistettu tekijänoikeuslain seitsemännentoista pykälän nojalla ja on tarkoitettu ainoastaan lukemisesteisten henkilöiden käyttöön.”

Otsikon teksti: Tietoa Daisy-kirjasta
Otsikon taso: H2 / Taso 2
Otsikon luenta: ”Tietoa Daisy-kirjasta. Äänikirja on selattavissa luku- ja sivutasolla. Sivunumeroita ei sanota.”
HUOM: Jos kirjan rakenne on erikoinen, esimerkiksi tekstin jako lukuihin puuttuu, se mainitaan tässä kohdassa. Samalla kerrotaan, millainen lukurakenne äänikirjaan on tehty.
HUOM: Tässä kohdassa kannattaa kertoa mahdollisesta poikkeavasta sivunumeroinnista. Katso tarkemmin luku Sivunumeroiden merkitseminen.

Otsikon teksti: Kustantaja esittelee teoksen…
Otsikon taso: H2 / Taso 2
Otsikon luenta: ”Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti” + kirjan takakansi ja liepeet, ellei toisin ole ohjeistettu.
HUOM: Otsikko aina muodossa ”Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti”, vaikka tuolla kohdalla olisi myös/vain tekijän esittely.
HUOM: Jos kirjassa ei ole esittelytekstejä tai tilauksessa on ohjeistettu, että esittelytekstejä ei lueta, tämä osio jää pois äänikirjasta.

Alkukuulutusten jälkeen äänikirjaan luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö. Tarkemmat ohjeet sisällön merkitsemisestä ja otsikoista ovat luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen

3.1.2. Loppukuulutus

Kun kirjan varsinainen sisältö on luettu, Celian äänikirjojen loppuun luetaan loppukuulutus, joka kertoo äänikirjan päättymisestä ja joka sisältää tarkempia tietoja kirjasta.  Loppukuulutusten otsikkorakenne noudattaa seuraavaa kaavaa:

Taso 1 / H1 : Kirjan loppu

Otsikon teksti: Kirjan loppu
Otsikon taso: H1 / Taso 1
Otsikon luenta (luettavat esimerkit lainausmerkkien välissä, suluissa olevia tekstejä ei lueta):

  • ”Tähän päättyi: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko. Tekijä: Etunimi Sukunimi / Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]. Lukija Etunimi Sukunimi / Lukijat Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi].”
  • (Jos tekijän (tai tekijöiden) nimi vierasperäinen, tavataan tekijän nimi): ”Tekijän nimi kirjoitetaan: E-T-U-N-I-M-I. Etunimi. S-U-K-U-N-I-M-I. Sukunimi. Etunimi Sukunimi.” Esimerkki: Tekijän nimi kirjoitetaan: G-E-N-E Gene [dʒiːn]. W-O-L-F-E Wolfe [wulf]. Gene Wolfe [dʒiːn wulf ]. (Huom. kirjainten ääntäminen: gee, ee, än, ee; kaksois-vee, oo, äl, äf, ee)
  • (Toimittajien nimet:) ”Toimittaja: Etunimi Sukunimi” tai ”Toimittajat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi [… & Etunimi Sukunimi]”
  • (Painos:) esim. ”Kolmas painos”
  • (Kustantajatiedot) esim. ”Helsinki WSOY 2000”
  • (Sivumäärä:) esim. ”350 sivua”.
  • (Alkuteoksen nimi): esim. ”Alkuteos: The Book Title: subtitle”.
  • (Suomentaja): ”Suomentaja: Etunimi Sukunimi”
  • (Copyright): esim. ”Copyright. 2012. Saska Saarikoski, Pentti Saarikosken oikeudenomistajat ja Kustannusosakeyhtiö Otava” (luetaan painetusta kirjasta siinä muodossa kuin painettu)
  • (ISBN): esim. ”ISBN 978-951-2-16124-4” (HUOM! Viivat luetaan: ”ISBN yhdeksän, seitsemän, kahdeksan, viiva, yhdeksän, viisi, yksi, viiva, kaksi … jne”.)
  • (Yhteistuotanto/suorahankintakirjoissa myös äänikirjan ISBN): esim. ”Äänikirjan ISBN 978-951-2-22424-1”
  • (Tieto äänikirjan tuottajasta): ”Äänikirjan tuottaja Celia” (Yhteistuotanto/suorahankinnoissa äänikirjan oikea tuottaja (yleensä painetun kirjan kustantaja)
  • (Äänityspaikka ja -vuosi): esim. ”Äänitetty Celian äänittämössä vuonna 2012”

3.2. Äänikirjan otsikoiden merkitseminen

Alkukuulutusten jälkeen Daisy-äänikirjoissa luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö, siis otsikot ja teksti. Tässä luvussa käydään läpi otsikoiden merkitsemisen yleisiä linjauksia ja esitellään perusesimerkkejä äänikirjojen rakenteista.

Celian kirjat on tarkoitettu sellaisten henkilöiden käytettäväksi, joille painetun kirjan käyttö on mahdotonta. Ns. perinteisten äänikirjojen selailuominaisuudet ovat useimmiten puutteellisia, ja sikäli ne eivät tarjoa samoja käyttömahdollisuuksia kuin painetut kirjat.

Celian kirjat tehdään Daisy-formaattiin, jossa äänikirjalle tehdään otsikkorakenne. Tämä mahdollistaa äänikirjojen selailun huomattavasti perinteistä äänikirjaa yksityiskohtaisemmalla tasolla, jolloin kirjojen käytettävyys on parempi kuin ns. perinteisissä äänikirjoissa.

Daisy-äänikirjaan syntyy merkityistä otsikoista hierarkinen rakenne, joka mahdollistaa sen, että äänikirjan käyttäjä voi liikkua Daisy-lukuohjelmassa tai -laitteessa haluamaansa otsikkoon.

Lisätietoa Daisy-rakenteesta: http://www.daisy.org/navigation.

Ks. myös http://www.daisy.org/publications/docs/theory_dtbook/theory_dtbook.html

3.2.1. Äänikirjan otsikot

Äänikirjaan merkitään omiksi otsikoiksi lähtökohtaisesti kaikki sellaiset kokonaisuudet, jotka on mahdollista erottaa muusta sisällöstä erillisiksi kokonaisuuksiksi ja joiden otsikoiksi merkitseminen parantaa kirjan selattavuutta. Otsikot kirjoitetaan kokonaisuudessaan ja siinä muodossa, kuin ne ovat painetussa kirjassa, ohjelmakohtaiset rajoitteet huomioiden: esim. Plextalkissa otsikon maksimipituus on 127 merkkiä. Jos otsikko on niin pitkä, että tuotanto-ohjelma ei hyväksy koko tekstiä, otsikon loppu lisätään erikseen tekstieditorilla.

Otsikoiden merkinnässä ei huomioida mahdollisia erilaisia kirjasintyylejä. Esimerkiksi: jos osa otsikosta on kirjoitettu suuremmalla fontilla tai lihavoitu, muotoilua ei huomioida. Otsikoissa noudatetaan myös oikeinkirjoitussääntöjä, vaikka painetussa kirjassa niitä ei noudatettaisi. Esimerkiksi: luvun otsikon ensimmäinen kirjain ja otsikossa olevat erisnimet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, vaikka painetussa kirjassa olisi käytetty vain pieniä kirjaimia. Kuitenkin jos oikeinkirjoitussääntöjen vastainen teksti on kirjassa käytetty tyylikeino, noudatetaan alkuperäistä kirjoitusasua.

Otsikkorakenteen kannalta ei ole merkitystä, onko luvun otsikko sivun alussa vai keskellä sivua.

Omiksi otsikoiksi merkitään kirjan osat ja luvut. Tämä koskee myös sellaisia osia, joita ei ole sisällytetty kirjan sisällysluetteloon ja/tai joilla ei ole varsinaista otsikkoa. Nämä osiot on erotettu toisistaan esim. sivunvaihdolla, symbolilla, korostetulla alkukirjaimella tms.. tai ne ovat esimerkiksi tietolaatikoita, harjoituksia tai yhteenvetoja. Otsikoimattomien osioiden otsikoksi merkitään alkavan osion kolme ensimmäistä sanaa ja kolme pistettä. Omaksi otsikokseen merkitään myös osan alussa oleva otsikoimaton esittelyjakso/esipuhe.

Omiksi otsikoiksi ei merkitä osan alussa olevia mottoja/sitaatteja, eikä myöskään kuvia, kuvatekstejä, taulukoita, kaavioita, graafisia esityksiä, viitteitä tai marginaaleissa olevia lyhyitä huomautuksia.

Toistuvia erityistilanteita:

  • Jos kirjassa on selkeä lukujako (1.1., 1.2., 1.3… jne.) ja näiden otsikoitujen lukujen sisällä jotkin kappaleet on erotettu toisistaan esim. ***-kuviolla, tällöin erotettuja osioita ei tarvitse merkitä otsikoiksi äänikirjan rakenteeseen, elleivät ne paranna kirjan selattavuutta jollakin olennaisella tavalla.
  • Jos kirjaa ei ole tilauksessa määritelty vaativuusluokkaan 2 kuuluvaksi ja painetussa kirjassa on otsikoitu erityisen pieniä kokonaisuuksia siten, että jokaisella sivulla on useita otsikoita, tehdään rakenne pääotsikoiden/osien mukaan, tai jos näitä ei ole, teksti katkaistaan 50 sivun välein ja uuden osion otsikoksi merkitään sillä kohdalla olevan alaotsikon nimi. Tällaisessa tapauksessa otsikoinnista voidaan myös antaa ohjeistus kirjakohtaisessa toimitusohjeessa, jolloin noudatetaan sitä. Jos kirjan tilauksessa on määritelty kirja vaativuusryhmään 2 kuuluvaksi, kaikki otsikot tulee merkitä rakenteeseen omiksi otsikoiksi.
  • Jos kirjan rakenne on epämääräinen (esim. tekstissä ei erotettavissa mitään selkeitä kokonaisuuksia, tai kokonaisuudet ovat hyvin laajoja, esimerkiksi 200 sivua), teksti katkaistaan 50 sivun välein ja uuden osion otsikoksi merkitään alkavan osion kolme ensimmäistä sanaa ja kolme pistettä.

Celia saattaa myös tilauksessaan ilmoittaa, että äänikirjaan ei lueta joitain osia painetusta kirjasta. Lisäksi on huomattava, että äänikirjassa sisällysluettelo luetaan aina kirjan alkuun, vaikka se olisi alkuperäisessä kirjassa lopussa.

Otsikoiden väliin on luennassa jätettävä aina n. 3 sekunnin mittainen tauko.

3.2.2. Otsikkotasot

Daisy-äänikirjoissa jokaiselle otsikolle annetaan aina jokin otsikkotaso. Otsikkotasot mahdollistavat kirjan sisällön selaamisen valitun suuruisissa kokonaisuuksissa: esimerkiksi ”Kootut runot”-tyyppisessä teoksessa on mahdollista siirtyä suoraan runoteoksesta toiseen otsikkotasojen avulla.

Otsikkotasot eivät suoraan liity siihen kuinka monta otsikkoa äänikirjassa on, tai kuinka yksityiskohtainen äänikirjan rakenne on, vaan niiden tehtävänä on määrittää rakenteessa mukana olevien otsikoiden suhde toisiinsa. Äänikirjassa voi olla 20 otsikkoa, jotka asettuvat tasoille h1-h4 tai 200 otsikkoa, jotka kaikki asettuvat tasolle h1.

Otsikkotasoja ei voi määritellä pelkästään painetun kirjan sisällysluettelon perusteella, koska etenkään tietokirjojen kohdalla äänikirjan rakenne ei aina kaikilta osin seuraa painetun kirjan rakennetta. Lisäksi äänikirjan rakenteeseen voidaan lisätä sen käytettävyyden parantamiseksi otsikoita ja otsikkotasoja, joita painetussa kirjassa ei ole.

Otsikkotasoja on käytettävissä 6, mutta useimmissa kirjoissa otsikot asettuvat tasoille h1-h3. Otsikkotasojen järjestys tulee aina olla hierarkkinen. Otsikot on sidottu toisiinsa otsikkotason perusteella ja otsikkotaso määrittyy aina sen perusteella, mikä on kyseisen otsikon/osion suhde sitä edeltävään otsikkoon/osioon. Kaikki rakenteessa mukana olevat otsikot/osiot merkataan niitä yhdistävän otsikon/osion alaisuuteen seuraavalle otsikkotasolle. Esim. jos tasolla h2 olevaan otsikkoon kuuluu alaotsikoita ja leipätekstistä erillisiä osia (esim. tietolaatikoita, ruokareseptejä tms.), sijoitetaan kaikki tällaiset tasolle h3 ja näiden alaisuuteen kuuluvat otsikot ja osiot vastaavasti tasolle h4 jne.

Yleisimmissä kuunteluohjelmissa ja laitteissa on mahdollista valita jokin selaustaso (yleensä lause/fraasi, sivu tai taso 1-6). Selaustasolla ei ole vaikutusta kirjan kuunteluun, ainoastaan kirjan selailuun. Valittu otsikoiden selaustaso määrittää minimitason, jolla kirjaa selataan ja kaikkien sitä pienempien tasojen yli hypätään: Selaustaso 1 tarkoittaa sitä, että otsikkotasojen h2-h6 yli hypätään, selaustaso 2 hyppää otsikkotasojen h3-h6 yli jne.

3.2.3. Esimerkkejä

Alla on esimerkkejä erilaisista kirjojen rakenteista ja niiden otsikoiden merkitsemistä Daisy-kirjassa.

3.2.3.1. Esimerkki 1: Yksinkertainen romaani ilman sisällysluetteloa

Mika Waltari, Feliks onnellinen, WSOY 1958. Kirjassa on 11 lukua, ei sisällysluetteloa, ei omistuskirjoitusta.

Taso 1 / H1: Feliks onnellinen
-> Taso 2 / H2: Tekijä: Mika Waltari
-> Taso 2 / H2: Lukija: Maija Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: 1.
Taso 1 / H1: 2.
Taso 1 / H1: 3.
Taso 1 / H1: 4.
Taso 1 / H1: 5.
Taso 1 / H1: 6.
Taso 1 / H1: 7.
Taso 1 / H1: 8.
Taso 1 / H1: 9.
Taso 1 / H1: 10.
Taso 1 / H1: 11.
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.2. Esimerkki 2: Yksinkertainen romaani, jossa on sisällysluettelo

Yasunari Kawabata, Kioto, Tammi 1984. Kirjassa on alla oleva sisällysluettelo (s. 5)

yasunari_kawabata_kioto_sisallys

Painetussa kirjassa on kuitenkin sivulla 7 otsikko:

yasunari_kawabata_kioto_otsikko1

Ja sivulla 24 otsikko:

yasunari_kawabata_kioto_otsikko2

Daisy-äänikirjan otsikkorakenteessa noudatetaan kirjan luvuissa olevia otsikoita, jotka lukija lukee kirjan sisällössä.

Daisy-äänikirjan rakenne:

Taso 1 / H1: Kioto
-> Taso 2 / H2: Tekijä: Yasunari Kawabata
-> Taso 2 / H2: Lukija: Matti Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: Sisällys (Tämän otsikon jälkeen sisällysluettelo luetaan siten kuin se on kirjaan painettu ja sivunumeroiden kanssa. Otsikkorakenteessa ei kuitenkaan käytetä sivunumeroita ja noudatetaan luvuissa olevia otsikkomuotoja.)
Taso 1 / H1: ENSIMMÄINEN LUKU: Kevätkukkia
Taso 1 / H1: TOINEN LUKU: Nunnaluostari ja ristikkoikkuna
Taso 1 / H1: KOLMAS LUKU: Käsityöläiskortteli
Taso 1 / H1: NELJÄS LUKU: Pohjoisvuoren setrit
Taso 1 / H1: VIIDES LUKU: Gion-juhla
Taso 1 / H1: KUUDES LUKU: Syysvärejä
Taso 1 / H1: SEITSEMÄS LUKU: Vihreät männyt
Taso 1 / H1: KAHDEKSAS LUKU: Sisarukset syysmyöhällä
Taso 1 / H1: YHDEKSÄS LUKU: Talvikukkia
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.3. Esimerkki 3: Romaani, joka jakautuu osiin ja osat lukuihin

J. R. R. Tolkien, Taru sormusten herrasta II. Kaksi tornia, WSOY 2002.

Alkuperäinen romaani on jaettu rakenteeltaan osiin ja lukuihin. Osien otsikot merkitään otsikkotasolle 1 ja lukujen otsikot seuraavalle otsikkotasolle 2.

Taso 1 / H1: Taru sormusten herrasta II. Kaksi tornia
-> Taso 2 / H2: Tekijä: J. R. R. Tolkien
-> Taso 2 / H2: Lukija: Matti Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: Sisällys
Taso 1 / H1: Motto
Taso 1 / H1: KOLMAS KIRJA
-> Taso 2 / H2: 1 BOROMIRIN LÄHTÖ
-> Taso 2 / H2: 2 ROHANIN RATSASTAJAT
-> Taso 2 / H2: 3 URUK-HAI
-> Taso 2 / H2: 4 PUUPARTA
-> Taso 2 / H2: 5 VALKOINEN RATSASTAJA
-> Taso 2 / H2: 6 KULTAISEN KARTANON KUNINGAS
-> Taso 2 / H2: 7 HELMIN SYVÄNNE
-> Taso 2 / H2: 8 TIE RAUTAPIHAAN
-> Taso 2 / H2: 9 HYLKYTAVARAA
-> Taso 2 / H2: 10 SARUMANIN ÄÄNI
-> Taso 2 / H2: 11 PALANTÍR
Taso 1 / H1: NELJÄS KIRJA
-> Taso 2 / H2: 1 SMÉAGOL KESYTETÄÄN
-> Taso 2 / H2: 2 TIE SOITTEN POIKKI
-> Taso 2 / H2: 3 MUSTA PORTTI ON KIINNI
-> Taso 2 / H2: 4 YRTTEJÄ JA JÄNISPATAA
-> Taso 2 / H2: 5 LÄNNEN IKKUNA
-> Taso 2 / H2: 6 KIELLETTY LAMPI
-> Taso 2 / H2: 7 MATKA TIEN RISTEYKSEEN
-> Taso 2 / H2: 8 CIRITH UNGOLIN PORTAAT
-> Taso 2 / H2: 9 LUKITARIN LUOLA
-> Taso 2 / H2: 10 MESTARI SAMVAISIN VALINNAT
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.4. Esimerkki 4: Runokirja

Runokirjoissa tekstiä on vähän verrattuna romaaneihin, mutta äänikirjan käytettävyyden kannalta on tärkeää, että jokaiselle runolle merkitään otsikko. Jos alkuperäisessä kirjassa runoilla ei ole otsikoita tekstin joukossa, runoilla saattaa kuitenkin olla nimi sisällysluettelossa. Usein nimenä voi olla 2-4 ensimmäistä runon sanaa. Tällöin otsikoksi merkitään sisällysluettelossa oleva nimi.

Mirkka Rekola, Ilo ja epäsymmetria, WSOY 1991. Painetussa kirjassa sisällysluettelo on kirjan lopussa ja sisällysluettelossa on runoilla nimenä alku runosta.

Kirjan sisällysluettelon alkuosa:

mirkka_rekola_ilo_ja_epasymmetria_sisällysluettelo

Ensimmäisen runon kaksi ensimmäistä riviä kirjan sivulla 5:

mirkka_rekola_ilo_ja_epasymmetria_otsikko1

Runon alku sivulla 11:

mirkka_rekola_ilo_ja_epasymmetria_otsikko2

Daisy-kirjan rakenne:

Taso 1 / H1: Ilo ja epäsymmetria
-> Taso 2 / H2: Tekijä: Mirkka Rekola
-> Taso 2 / H2: Lukija: Maija Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: Sisällys
Taso 1 / H1: Minä katsoin kuvaa
Taso 1 / H1: Kun istun ja odotan
Taso 1 / H1: Katselen talvet
Taso 1 / H1: Kesät talvet
Taso 1 / H1: Se oli
Taso 1 / H1: Kallio kylmä
Taso 1 / H1: Aurinko usvassa
Taso 1 / H1: (Suupielessä naurun hiljainen aihe)
– – –
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.5. Esimerkki 5: Novellikokoelma

Tähtipuu – 33 kotimaista tieteisnovellia, Ursa 1990.

Taso 1 / H1: Tähtipuu – 33 kotimaista tieteisnovellia
-> Taso 2 / H2: Lukija: Matti Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: Sisältö
Taso 1 / H1: Lukijalle
Taso 1 / H1: Osa I: Spin
-> Taso 2 / H2: Tähtipuu, Olavi Markkanen (Painetussa kirjassa ensin novelli, sitten tekijä)
-> Taso 2 / H2: Toinen kerta, Veikko Rekunen
-> Taso 2 / H2: Paluu, Jouni Pohjola
– – –
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.6. Esimerkki 6: Yksinkertainen tietokirja

Risto Selin, Marketta Ollikainen, Ilpo V. Salmi (toim.), Paholaisen asianajajan paluu. Opaskirja skeptikolle, Ursa 1997.

Alkuperäisessä kirjassa on kaksi osaa. Osat sisältävät eri kirjoittajien tekemiä kirjoituksia, joissa käytetään alaotsikoita. Kirjan lopussa on luku ”Kirjoittajista”.

Daisy-kirjan rakenne:

Taso 1 / H1: Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikoille
-> Taso 2 / H2: Lukija: Matti Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: ALKUSANAT
Taso 1 / H1: SISÄLTÖ
Taso 1 / H1: OSA I
-> Taso 2 / H2: Jukka Häkkinen, USKOMUKSET JA HAVAITSEMINEN
->> Taso 3 / H3: HermostollisenTason oletukset
->> Taso 3 / H3: Uskomukset ja havaitseminen
->> Taso 3 / H3: Sosiaalinen paine
->> Taso 3 / H3: Havaintopsykologia ja ufot
->> Taso 3 / H3: Havaintojen muistaminen on rekonstruktiivista
->> Taso 3 / H3: Olemmeko harhojen vallassa?
-> Taso 2 / H2: Jukka-Pekka Puro, ARGUMENTOINTI, TIEDE JA NÄENNÄISTIEDE
->> Taso 3 / H3: Näennäistiede jäljittelee tiedettä
-> Taso 2 / H2: Marjaana Lindeman, ELÄMYSPERÄINEN JA RATIONAALINEN AJATTELU
->> Taso 3 / H3: Sydän vai järki
– – –
Taso 1 / H1: Osa II
-> Taso 2 / H2: Hannu Karttunen, UFOT JA TÄHTITIEDE
->> Taso 3 / H3: Elämän todennäköisyys
– – –
Taso 1 / H1: Kirjoittajista
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.7. Esimerkki 7: Romaani, jossa lukujako osoitetaan aloittamalla luku uudelta sivulta. Luvuilla ei ole otsikoita.

Usein romaanien lukujako saatetaan merkitä aloittamalla uusi luku uudelta sivulta. Painetun kirjan lukijalle lukujako näkyy selvästi, ja kirjaa selailtaessa uusi luku on helposti huomattavissa. Äänikirjan käyttäjälle on kuitenkin tehtävä lukujaon kohtaan otsikko. Jotta otsikko ei olisi tyhjä, otsikkojen tekstinä käytetään luvun kolmea ensimmäistä sanaa ja kolmea pistettä.

Daisy-kirjan rakenne:

Taso 1 / H1: Teoksen nimi
-> Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi
-> Taso 2 / H2: Lukija: Etunimi Sukunimi
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on)
Taso 1 / H1: (1. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa…
Taso 1 / H1: (2. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa…
Taso 1 / H1: (3. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa…
– – –
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

3.2.3.8. Esimerkki 8: Romaani, jossa ei ole mitään selkeää lukujakoa, vaan teksti jatkuu läpi kirjan

Joissakin romaaneissa ei ole minkäänlaista selkeää lukujakoa vaan romaanin teksti jatkuu läpi koko kirjan ilman suuria katkoja. Tällöin Daisy-äänikirjan käytön helpottamiseksi äänikirjaan luodaan otsikkorakenne. Otsikot merkitään n. 50 sivun välein ja otsikkona käytetään virkkeen kolmea ensimmäistä sanaa. Jos painetussa kirjassa on käytetty kappaleiden välissä pidempää väliä tai esimerkiksi tähtiä, otsikko pyritään merkitsemään tällaiseen katkokohtaan, jos se sattuu lähelle 50 sivun väliä. Tällaiseen kirjaan on luonnollisesti myös merkittävä sivunvaihtokohdat, joten äänikirjassa on käyttäjän kannalta tärkeää selattavuutta. Daisy-kirjan otsikkojako vaikuttaa kuitenkin äänikirjan äänitiedostojen muodostumiseen, joten luomalla oma otsikkorakenne voidaan varmistaa se, että äänitiedostojen koko on valmiissa Daisy-kirjassa kohtuullinen.

3.2.3.9. Esimerkki 9: Romaani, jossa käytetään erityyppisiä otsikoita ja otsikoimattomia osia

Romaaneissa saattaa joskus olla käytetty erilaisia visuaalisia tehokeinoja aikasiirtymien, erilaisten tekstien tai eri kertojien osoittamiseksi. Alkuperäisessä kirjassa otsikoissa tai kokonaisessa luvussa voidaan käyttää erilaisia kirjasintyyppejä erojen osoittamiseksi. Joistain osista otsikot saattavat puuttua. Tällaisissa tapauksissa otsikkorakenne on toimitettava soveltaen edellä annettuja ohjeita. Otsikoimattomien lukujen tai osien merkitsemiseen käytetään tarvittaessa osan kolmea ensimmäistä sanaa ja otsikoidut osat merkitään kuten ne esiintyvät alkuperäisessä kirjassa.

Johanna Sinisalo, Auringon ydin, Teos 2013.

Kirja koostuu minämuodossa kirjoitettujen tekstien lisäksi kirjeistä ja lainauksista erilaisista teoksista. Jokainen erilainen osa (luku) alkaa selvästi uudelta sivulta. Painetussa kirjassa käytetään erilaisia kirjasintyyppejä. Esimerkiksi kirjeet on kirjoitettu kursiivilla ja lainauksissa teoksista on käytetty erilaista fonttia kuin muussa kirjan tekstissä. Kirjeillä ei ole lainkaan otsikkoa, joten niiden otsikoksi merkitään kirjeen kolme ensimmäistä sanaa.

Taso 1 / H1: Auringon ydin
-> Taso 2 / H2: Tekijä: Johanna Sinisalo
-> Taso 2 / H2: Lukija: Maija Meikäläinen
-> Taso 2 / H2: Käyttöoikeus
-> Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta
Taso 1 / H1: Omistus
Taso 1 / H1: Motto
Taso 1 / H1: I OSA: KELLARI
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016
-> Taso 2 / H2: KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA (OTE) 9.10.2016
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016
-> Taso 2 / H2: Rakas sisko! On…
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016
-> Taso 2 / H2: OTE NYKYSUOMEN SANAKIRJASTA ELOI
-> Taso 2 / H2: Manna, minä muistan
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: MARRASKUU 2016
-> Taso 2 / H2: Rakas sisko! Juuri…
– – –
Taso 1 / H1: II OSA: AURINGON YDIN
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: TAMMIKUU 2017
-> Taso 2 / H2: JARE MUISTAA: ELOKUU 2013
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: HELMIKUU 2017
-> Taso 2 / H2: MAAMME-LAULU
-> Taso 2 / H2: VANNA / VERA: MAALISKUU 2017
– – –
Taso 1 / H1: JÄLKISANAT
Taso 1 / H1: Kirjan loppu

Takaisin sivun alkuun

3.3. Sivunumeroiden merkitseminen

Celian tuottamiin Daisy-äänikirjoihin merkitään Daisy-tuotanto-ohjelmassa sivunumerot, jotta Daisy-kirjaa voidaan selata sivunumeroiden avulla. Sivunumero on merkittävä aina ennen sivulla olevaa muuta sisältöä. Sivunumero sijoitetaan sopivaan kohtaan tekstiä, esimerkiksi kahden virkkeen väliin. Äänikirjan sivunumeroiden on vastattava mahdollisimman tarkkaan alkuperäisen painetun kirjan sivunumeroita. Äänikirjan sivunumerointi aloitetaan siltä sivulta, josta kirjan varsinainen teksti alkaa. Kirjan alkulehtien sivunumeroita ei merkitä. Sivunumeroinnin on oltava jatkuvaa, kesken kirjaa ei voi jättää sivunumeroita pois ja myös kirjan keskellä olevien tyhjien sivujen numerot on merkittävä. Celia voi kuitenkin antaa tarkempia kirjakohtaisia ohjeita sellaisista kirjoista, joissa on poikkeava sivunumerointi.

Äänikirjan käyttäjä selaa äänikirjaa eri tavoin sivunumerojen ja otsikoiden avulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että sivunumero merkitään tarkasti myös silloin, kun otsikointi on tiheää, kuten esimerkiksi runokirjoissa.

Tarkat painettua kirjaa vastaavat sivunumeromerkinnät Daisy-kirjoissa ovat tärkeitä sen vuoksi, että äänikirjojen käyttäjät voivat niiden avulla käyttää Daisy-kirjaa hakuteoksena ja tarvittaessa löytää viittaukset.

Daisy-kirjassa voi olla peräkkäin sivunumeromerkintöjä (esim. lukujen välissä olevien tyhjien sivujen kohdalla), mutta jos kirjassa on useita tyhjiä sivuja peräkkäin (3 tai enemmän) (esim. kuvasivut, kuvaliitteet yms.), nämä väliin jäävät tyhjät sivut voi jättää pois äänikirjan rakenteesta.

Huom. Celia voi pyytää tilauksessa jättämään sivunumeroinnin kokonaan pois, esim. lyhyissä lastenkirjoissa. Tällainen on kuitenkin poikkeustapaus, ja asia ilmaistaan aina kirjakohtaisesti tilauksen yhteydessä. Tällöin asiasta tulee olla maininta alkukuulutuksen kohdassa ”Tietoa Daisy-kirjasta”.

Huom. Jos alkuperäisestä julkaisusta (esim. EPUB) puuttuu sivunumerointi, sitä ei tehdä Daisy-äänikirjaan. Tällöin asiasta tulee olla maininta alkukuulutuksen kohdassa ”Tietoa Daisy-kirjasta”.

3.3.1. Esimerkkejä

Alla on esimerkkejä sivunumeroiden merkitsemistä Daisy-kirjassa.

3.3.1.1. Esimerkki 1: Sivunumeron merkitseminen sivulla, jossa on ensin otsikko ja sen jälkeen tekstiä

Otsikko on sivulla 12. Daisy-tuotanto-ohjelmassa merkitään ensin sivunumero, jonka arvoksi annetaan 12. Tämän jälkeen merkitään sivulla 12 oleva otsikko. Otsikon jälkeen luetaan sivulla 12 oleva teksti.

3.3.1.2. Esimerkki 2: Sivunumeron merkitseminen sivulla, josta otsikko puuttuu, mutta johon äänikirjassa toimitetaan otsikko (esim. runokirja, jossa runojen nimet on esitelty sisällysluettelossa)

Katso 3.2.3.4. Esimerkki 4: Runokirja: Uusi runo alkaa sivulla 5. Daisy-tuotanto-ohjelmassa merkitään ensin sivunumero, jonka arvoksi annetaan 5. Tämän jälkeen äänikirjaan merkitään otsikko tasolle 1, otsikon nimeksi annetaan ”Minä katsoin kuvaa”. Otsikon jälkeen luetaan runo ”Minä katsoin kuvaa: kummassakin kädessä miekka – -”.

3.3.1.3. Esimerkki 3: Sivunumeron merkitseminen silloin, kun virke jatkuu seuraavalle sivulle

Vaihtoehto A: sivunvaihdon yli jatkuvan virkkeen jälkeen sivulla on vielä tekstiä: Seuraavalle sivulle jatkuva virke luetaan loppuun ja sen jälkeen merkitään sivunumero ja sen oikea arvo. Lukemista jatketaan seuraavasta virkkeestä.

Vaihtoehto B: sivunvaihdon yli jatkuvan virkkeen jälkeen sivulla ei ole muuta tekstiä: Sivunumero ja sen oikea arvo merkitään ennen kuin luetaan seuraavalle sivulle jatkuva virke. Sivunumeron jälkeen luetaan sivun vaihtokohdan yli jatkuva virke kokonaisuudessaan.

3.3.1.4. Esimerkki 4: Kirja, josta puuttuu osa sivunumeroista

Sivunumerot merkitään myös niille sivuille, joista sivunumerointi puuttuu painetusta kirjasta, paitsi jos normaalin sivunumeroinnin välissä olevia useampia peräkkäisiä tyhjiä/kuva sivuja (3 tai useampi tyhjää sivua peräkkäin).
Kirjan alkusivuja ei kuitenkaan numeroida ja Daisy-kirjan sivunumerointi siis alkaa yleensä samalta sivuilta kuin painetun kirjan sivunumerointi, esimerkiksi sivulta 5.

3.3.1.5. Esimerkki 5: Sivunumerojen merkitseminen kirjaan, jossa osasta sivuista sivunumero puuttuu ja jossa on sivunumerollisia kuvasivuja

Ville Haapasalo, ”Et kuitenkaan usko…” Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä, Docendo 2013.

ville_haapasalo_et_kuitenkaan_usko_esim1

Sivulla 16 on tekstiä. Sivulla 17 on kuva

ville_haapasalo_et_kuitenkaan_usko_esim2

Sivulla 18 on kuva. Teksti jatkuu sivulla 19, jolla ei ole sivunumeroa. Sivuilla 20-21 ja sivuilla 22-23 on kuva-aukeamat.

ville_haapasalo_et_kuitenkaan_usko_esim3

Sivulla 24 on kuva ja sivunumero. Sivulla 25 on luvun otsikko ”1 Teatterikoulu” ja tekstiä sekä sivunumero.

Daisy-kirjassa sivunumerot merkitään seuraavasti:

Sivunumero 16 merkitään, kun sivun 15 teksti on luettu. Sivunumeromerkinnän jälkeen luetaan sivulla 16 oleva teksti ”Syyskuussa 2010 olin – -”. Kun sivun 16 teksti on luettu, merkitään sivunumerot 17, 18 ja 19 peräkkäin. Sivunumeron 19 merkitsemisen jälkeen luetaan sivulla 19 oleva teksti ”Ohitamme tavarataloja – -”. Sivun 19 tekstin jälkeen merkitään kuva-aukeamien sivunumerot 20, 21, 22 ja 23. Myös sivunumerot 24 ja 25 merkitään. (Eli Daisy-kirjaan tulee siis peräkkäin 6 sivunumeromerkintää.) Sivunumeron 25 merkitsemisen jälkeen merkitään otsikko ”1 Teatterikoulu” ja sen jälkeen luetaan sivun 25 teksti.

ville_haapasalo_et_kuitenkaan_usko_esim4

Sivulla 42 on tekstiä, joka jatkuu sivulla 45. Teksti katkeaa kesken virkkeen ja tekstin välissä on kaksi kuvasivua 43 ja 44.

ville_haapasalo_et_kuitenkaan_usko_esim5

Sivunumerot merkitään Daisy-kirjassa seuraavasti:

Sivunumero 42 merkitään, kun sivun 41 teksti on luettu. Sivun 42 viimeinen virke luetaan loppuun sivulta 45. Sen jälkeen merkitään sivunumerot 43, 44 ja 45. Luentaa jatketaan sivulta 45.

3.3.1.6. Esimerkki 6: Kirja, jossa on poikkeava sivunumerointi

David Lagercrantz, Minä Zlatan Ibrahimovic, WSOY 2012. Kirjan alussa on paljon kuvia ja kirjan teksti alkaa vasta sivulta 55. Äänikirjaan ei lueta kuvatekstejä eikä kuvia selosteta. Tällaisessa tapauksessa kirjan alkukuulutuksissa kohdassa Tietoa Daisy-kirjasta -otsikon alla on mainittava, että kirjan teksti alkaa vasta sivulta 55.

3.3.1.7. Esimerkki 7: Kirja, jossa kuvasivut on numeroitu ja niitä on peräkkäin niin paljon, että Daisy-kirjassa sivunumeroinnissa hypätään kuvasivujen yli

Raili Ojala-Signell, Yksin tein tieni viitat, Helsinki 2014, s. 36-37 ja 44-45.

raili_ojala_signell_yksin_tein_tieni_viitat_esim1

raili_ojala_signell_yksin_tein_tieni_viitat_esim2

Sivulta 37 alkaa kuvaosuus, joka jatkuu sivulle 43 asti. Sivu 44 on tyhjä. Teksti jatkuu sivulta 45. Kirjan kuvia eli kuvatekstejä ei lueta. Daisy-kirjaan merkitään sivunumero 36. Sivunumeroiden 37-44 yli hypätään. Sivun 36 tekstin jälkeen merkitään sivunumero 45 ja sen jälkeen otsikko ”II Minä ja me”. Daisy-kirjan alkukuulutuksissa kohdassa Tietoa Daisy-kirjasta on mainittava: Kirjan valokuvia ei lueta. Äänikirjassa ei ole sivuja 37-44.

4. DAISY-ÄÄNIKIRJAN VIIMEISTELY

Tässä luvussa on esitetty erilaisia Daisy-kirjan viimeistelyyn liittyviä vaatimuksia. Luvussa on käsitelty kirjojen metadata, regeneratorin ja validatorin käyttö, sekä tiedostoformaatit ja tiedostojen nimeämiseen liittyvät vaatimukset.

Takaisin sivun alkuun

4.1. Daisy-kirjojen metadata

Daisy-äänikirjoissa oleva metadata sisältää bibliografista ja teknistä tietoa äänikirjasta. Bibliografisia tietoja ovat mm. teoksen nimi, lukijan nimi, äänikirjan kustantaja ja alkuperäisteoksen ISBN. Teknisiä tietoja ovat mm. käytetty äänitysohjelma, äänikirjan kokonaiskesto ja otsikkotasojen määrä.

Daisy-lukuohjelmat ja -laitteet voivat hyödyntää metadataa. Celia ilmoittaa osan pakollisesta metadatasta äänikirjan tilauksessa, osa metadatasta generoidaan automaattisesti Daisy-äänikirjojen tuotanto-ohjelman avulla. Celian tilauksessa ilmoittamat bibliografiset tiedot tulee syöttää erikseen, tarvittaessa tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen.

Pakollisia metadatatietoja, joihin tieto on annettava, ovat:

  • dc:title – Kirjan nimi. Muoto: ”Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko”, esim. ”Taloustiede: käyttäjän opas”
  • dc:creator – Alkuperäisen kirjan tekijä(t) tai toimittaja(t). Jos kirja on toimitettu, käytetään toimittajien nimiä. Muoto: ”Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi & Etunimi Sukunimi” tai ”Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi & Etunimi Sukunimi (toim.)” [toimitetuissa teoksissa nimien jälkeen kielen mukaan ”(toim.)”, ”(red.)” tai ”(ed.)”], esim. ”Holly Black & Casandra Clare”, ”Annamaija Perkiömäki (toim.)”
  • dc:date – Daisy-äänikirjan valmistumispäivä. Muoto ”vvvv-kk-pp”, esim. ”2016-02-15”
  • dc:identifier – Daisy-äänikirjan ilmiasunumero. Muoto: Perusäänitys versiossa perusäänityksen id-numero, pakatussa pakatun id-numero, esim. ”333442”.
  • dc:language – Daisy-äänikirjan pääkieli. Muoto: ISO 639 standardin mukainen, kaksikirjaiminen kielitunnus, esim. ”fi” [suomi], ”sv” [ruotsi], ”en” [englanti].
  • dc:publisher – Daisy-äänikirjan tuottajan nimi. Muoto: ”Celia”
  • dc:source – Alkuperäisen kirjan ISBN numero. Muoto: ISBN numero viivojen kanssa, esim. ”978-951-52-3721-7”
  • ncc:narrator – Äänikirjan lukijan nimi. Muoto: ”Etunimi Sukunimi”.
  • ncc:producer – Äänittämön nimi.

Pakollisia metatietoja, jotka Daisy-tuotanto-ohjelma generoi automaattisesti:

  • dc:format – Daisy-versio eli Daisy 2.02
  • ncc:generator – Daisy-tuotanto-ohjelman nimi
  • ncc:pageNormal – äänikirjan merkittyjen tavallisten sivunumeroiden lukumäärä (ei välttämättä sama kuin suurin käytetty sivunumero)
  • ncc:pageFront – äänikirjan alkuosan sivunumeroiden lukumäärä (yleensä nolla)
  • ncc:pageSpecial – äänikirjaan merkittyjen erikoisten sivunumeroiden lukumäärä (yleensä nolla)
  • ncc:depth – äänikirjassa käytettyjen otsikkotasojen lukumäärä (arvo 1-6)
  • ncc:charset – äänikirjan merkkikoodaus
  • ncc:multimediaType – Daisy-kirjan tyyppi, äänikirjassa audioNcc
  • ncc:tocItems – äänikirjan selattavissa olevien kohtien (mm. otsikot ja sivunumerot) kokonaislukumäärä
  • ncc:totalTime – äänikirjan kokonaiskesto
  • ncc:files – äänikirjan tiedostojen kokonaislukumäärä

4.2. Merkistön koodaus

Celian Daisy-äänikirjoissa käytetään merkistökoodauksessa muotoa UTF-8.
Merkistökoodaus on oleellinen Celian Daisy-äänikirjoille, sillä joissakin tapauksissa vääränlainen merkistökoodaus aiheuttaa ongelmia Celian tarjoamassa verkkokuuntelussa. Vääränlainen merkistökoodaus saattaa aiheuttaa myös ongelmia esim. skandien näkymisessä oikein.

4.3. Daisy-kirjojen regenerointi
Celian mp3-muotoon pakatut Daisy-kirjat tulee regeneroida käyttäen Daisy 2.02 Regenerator ohjelmaa. Wav-muodossa olevaa masteria ei regeneroida. Daisy 2.02 Regenerator-ohjelman voi ladata maksutta Daisy konsortion sivulta (www.daisy.org).

Daisy-äänikirjojen regeneroinnilla pyritään saamaan Daisy-äänikirja mahdollisimman eheäksi siivoamalla ja korjaamalla kirjan koodia, jotta lopputulos noudattaa mahdollisimman paljon Daisy 2.02- standardia.

Celian Daisy-kirjat tulee ajaa Regeneratorin läpi riippumatta siitä millä ohjelmalla ne on tehty. Näin varmistetaan se, että Celian Daisy-kirjat ovat käytetyistä ohjelmista riippumatta mahdollisimman yhtenäisiä.

Regeneraattorin käyttöä koskevat seuraavat ohjeet:

  • Vain mp3-muotoon pakattu Daisy-kirja regeneroidaan.
  • Käytettävä Input- charset on Western
  • Tiedostonimet muutetaan Sequential rename-toiminnolla. Prefix-kohtaan merkataan kirjan id-numero

Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet löytyvät Daisy 2.02 Regenerator käyttöohjeessa.

4.4. Daisy-kirjojen validointi

Celian Daisy-äänikirjat tulee tarkistaa Daisy 2.02 DTB Validator ohjelmalla. Validator on ladattavissa maksutta Daisy-konsortion sivuilta (www.daisy.org).

Validator tarkistaa onko kirja Daisy 2.02 standardissa määriteltyjen vaatimusten mukainen. Validatorissa on kaksi toimintatilaa ”Light-” ja ”Full-mode”. Kirjat tulee tarkistaa Full-mode tilassa.

Validator tarkistaa kirjan koodin ja tiedostot virheiden varalta. Validator luo tarkastuksen perusteella luettelon, joka sisältää kirjaan liittyviä virheilmoituksia ja varoituksia. Ainoat sallitut virheilmoitukset ovat ilmoitukset sellaisista puuttuvista metatiedoista, joita Celia ei ole määrittänyt pakollisiksi. Muut mahdolliset virheet on korjattava.

Validatorin tyypillisimmät virheilmoitukset koskevat puuttuvia metatietoja (”attributes mismatch”, ”attribute pair is missing” jne.). Daisy validator ilmoittaa virheen yhteydessä joitakin tietoja virheestä ja usein ehdottaa jotakin Daisy- koodia koskevaa korjaustoimenpidettä.

Validatorin antamaa korjausehdotusta ei kannata noudattaa ennen kuin on selvittänyt tarkemmin virheen luonteen. Validatorin ilmoittamat clip time errorit voivat johtua siitä, että audiotiedostojen pakkauksen yhteydessä osa audiosta on kadonnut tms. ja tällöin pelkkä koodin korjaaminen ei riitä.

Jos kirjat on regeneroitu UTF-8 muotoon, Validatorin oman tekstinkäsittelyohjelman käyttö ei ole mahdollista. Validatorin omaa tekstinkäsittelyohjelmaa ei muutenkaan suositella käytettäväksi. Ohjelmassa tehtyjen muutosten jälkeen vanha versio jää talteen kirjan tiedostojen joukkoon, ja ylimääräiset tiedostot on poistettava erikseen.

4.5. Celiaan toimitettavat tiedostomuodot

Äänikirjat toimitetaan Celiaan kahdessa muodossa: valmiina Daisy 2.02-äänikirjana ja pakkaamattomina alkuperäisinä wav-tiedostoina.
Valmiiden Daisy-äänikirjojen pitää olla Celian antamien määritysten mukaisia, luennassa pitää seurata Celian lukuohjeita ja äänikirjan rakenteen pitää noudattaa tämän dokumentin ohjeita. Poikkeuksista pitää erikseen sopia Celian kanssa.

Celian Daisy 2.02 -äänikirjan tiedostojen muoto on mp3, mono ja pakkausnopeus 48 kbps. Jos tuotanto-ohjelmassa on äänenlaadunvalinta mp3-tiedostoille, on valittava paras mahdollinen laatu.

Celian yhden cd:n kapasiteetti on 650 Mb. Mikäli kirja on pitkä ja se ei mahdu yhdelle levylle, on pakkausnopeutta muutettava 32 kbps asti, jotta kirja saadaan mahtumaan yhdelle levylle. Jos kirja ei mahdu yhdelle cd-levylle edes 32 kbps:n nopeudella, voidaan se toimittaa Celiaan pakkaamattomana. Tällöin äänittämön on ilmoitettava asiasta Celian äänikirjojen vastaanottotarkistukseen.

Daisy-kirjan äänitiedostojen nimeäminen tapahtuu Celian kirjalle antaman ID-numeron mukaan juoksevassa järjestyksessä siten, että järjestysnumero on ilmiasunumeron jäljessä alaviivalla erotettuna. Esimerkiksi 123901_0001.mp3, 123901_0002.mp3, jne.

Celiaan toimitetaan myös kirjan alkuperäiset, tuotanto-ohjelmalla äänitetyt pakkaamattomat wav-tiedostot ja tuotanto-ohjelman tekemät muut tiedostot. Wav-tiedoston muoto on 44,1 kHz, 16 bittiä, mono.

Takaisin sivun alkuun

LIITE: DAISY-ÄÄNIKIRJOJEN VAATIVUUSRYHMÄT

Celian tuottamat Daisy-äänikirjat jaetaan kirjan rakenteen ja luennan vaativuuden perusteella vaativuustasoltaan kahteen ryhmään. Celia määrittää tilaajana tuotettavan äänikirjan vaativuusryhmän ja vaativuusryhmä ilmoitetaan aina julkaisukohtaisessa toimitusohjeessa. Vaativuustason ratkaisee teoksen sisältö ja se, täytyykö äänikirjaan tehdä runsaasti leipätekstin luennan ylittävää toimittamista.

Suurin osa tuotettavista Daisy-äänikirjoista (85-90 %) kuuluu vaativuusryhmään 1. Vaativuusryhmään 2 kuuluvat sisällöltään ja rakenteeltaan monimutkaiset kirjat, joissa Daisy-äänikirjan tuottaminen edellyttää painetun kirjan sisällön runsasta toimittamista ja joiden rakenne on vaikeaselkoinen.

Vaativuusryhmän määräytymiseen ei vaikuta kirjan kieli tai satunnaisten kuvien ja taulukoiden selostaminen. Vaativuusryhmän määräytymiseen ei vaikuta myöskään satunnaisten leipätekstistä erillisten osioiden sijoittaminen painetusta kirjasta poikkeavasti tai satunnaisten sellaisten osioiden otsikoiminen, joilla ei ole painetussa kirjassa otsikkoa.

Alla annetut esimerkit vaativuusryhmistä ovat viitteellisiä ja vaativuusryhmän määrittelee aina Celia tilatessaan kirjan. Vaativuusryhmä on aina ilmoitettu julkaisukohtaisessa toimitusohjeessa.

Vaativuusryhmä 1

Vaatimusryhmään 1 kuuluvat useimmat tavallista leipätekstiä sisältävät romaanit, runokirjat, novellikokoelmat ja tietokirjat.

Vaativuusryhmän 1 tietokirjassa voi olla jonkin verran leipätekstistä erillisiä osia (tietolaatikoita, lisätekstejä, taulukoita, kaavioita, graafisia esityksiä, kuvia ja kuvatekstejä), jotka sijoitetaan painetusta kirjasta poikkeavasti, tai joille tehdään otsikot, vaikka niillä ei painetussa kirjassa olisi sisällysluettelossa otsikkoa.

Vaativuusryhmä 2

Vaativuusryhmään 2 kuuluvien kirjojen sisältö ja otsikkorakenne edellyttävät poikkeuksellisen runsasta toimitustyötä Daisy-äänikirjaa tuotettaessa ja sisällön järjestämiseen toimivaksi äänikirjaksi on kiinnitettävä erityistä huomiota. Syynä voi olla esimerkiksi alkuperäisessä kirjassa käytetty ulkoasu, joka saattaa olla otsikoinnissa epälooginen tai kirja saattaa sisältää runsaasti sellaisia otsikoimattomia leipätekstistä erillisiä osia, joiden otsikointi Daisy-äänikirjassa on välttämätöntä äänikirjan käytettävyyden kannalta. Tekstiosioiden ja leipätekstistä erillisten osioiden sijoittelu on vaativuusryhmän 2 kirjassa sellainen, että äänikirjaa tuotettaessa ne on luettava painetusta kirjasta poikkeavaan järjestykseen. Tajunnanvirtatekniikan laajamittainen käyttö, rakenteelliset tai tyylilliset kokeilut, esimerkiksi poikkeava typografia, yms. erikoisuudet voivat olla peruste vaativammalle taksalle. Myös kokonaiset jaksot yhdellä tai useammalla vieraalla kielellä, joiden ymmärtäminen on olennaista tekstin kokonaisuuden kannalta, voivat olla peruste kirjan määräytymiselle vaatimusryhmään 2. Peruste vaativalle taksalle voi olla kirjan sisällön järjestäminen painetusta poikkeavalla tavalla lähes koko kirjan osalta. Painetussa kirjassa on tällöin runsaasti leipätekstin katkaisevia erillisiä osia (lisätekstit, tietolaatikot, taulukot, kuvat ja kaaviot) ja niiden järjestys on epälooginen tai sirpaleinen. Tekstin osien siirtämiseen äänikirjassa sopivaan kohtaan ja osien mahdolliseen otsikointiin täytyy kiinnittää erityistä huomioita ja osien paikka sekä mahdollinen otsikointi on aina ratkaistava tapauskohtaisesti.