Siirry sisältöön

Blogi

Vapaus olla piittaamatta, mitä ”pitäisi” lukea – Marja-Liisa ottaa lapsuuden saduttomuuden rytinällä takaisin

Kuvassa Marja-Liisa maailmanpyörän edessä

”Viimeksi olen lukenut tätä Kuinka olla piittaamatta paskaakaan -kirjaa. Se on nurinkurinen elämänohjekirja, joka opettaa keskittymään elämän oikeisiin asioihin. Sitä kuinka paljon me kannetaan epäoleellista ja hössötetään, ja oman elämän omistajuus puuttuu täysin. Että sitä kuormaa voi vähentää eikä antaa niin paljon painoarvoa sille, mitä toiset ajattelee. Se oli hauska kirja.”

Celian kirjojen käyttäminen liittyy Marja-Liisa Konttilan, 71, mielestä samaan ajatukseen. Jokainen voi vapaasti valita mitä tahansa kirjoja, jotka itseä kiinnostavat juuri tällä hetkellä.

”Voi valita sellaisia, jotka antavat voimaa eikä koskaan tarvitse olla yksin. Sieltä löytyy aina kaveri sieltä kirjallisuudesta.”

Kirja ikäihmisille, joiden elämään muut puuttuvat liikaa

Marja-Liisa tuli Celian käyttäjäksi muutama vuosi sitten, kun silmät alkoivat aristaa ja vetistää. Tekstin lukeminen pitkään ei ole mahdollista, koska silmiä alkaa särkeä.

Se ei kuitenkaan estä Marja-Liisaa lukemasta, sillä äänikirjojen kuuntelukin on lukemista. Kirjastosta hän pääsi helposti alkuun.

”Paljon olen lukenut humoristisia teoksia kuten Vihainen leski. Se oli aivan mahtava kirja. Se on ihan uusi kirja, joka paneutuu ikäihmisten oikeuteen elää omaa elämäänsä. Suosittelen sitä kaikille ikäihmisille, jotka kokevat, että heidän elämäänsä puututaan liikaa.”

Marja-Liisa muistuttaa, että monet ikäihmiset haluavat elää täysillä eivätkä pidä siitä, että heidät lokeroidaan tietynlaisiksi vain iän perusteella.

Celian laaja äänikirjavalikoima antaa mahdollisuuden valita, millaista lukijaelämää haluaa elää ja mistä hankkia tietoa.

”Celian kirjoissa on myös se hyvä juttu, että kukaan ei näe, mitä lukee ja tulla sanomaan, että et kai sä tollaista kirjaa lue.”

Enää ei äänikirjan pajatusta korvaan yöllä

Marja-Liisalla menee päiviä, ettei hän lue ollenkaan. Mutta sitten on ollut päiviä, jolloin hän menee nappikuulokkeet korvissa nukkumaan ja herää kolmen aikaan pajatukseen. Enää hän ei sellaista viitsi tehdä.

Eräs Marja-Liisan ystävä sanoi Celian palvelusta, että ei hänelle sovi sellainen, että istuu ja kuuntelee.

”Sanoin, että ei mullekaan sovi. Siinähän voi tehdä muutakin.”

Parhaita hetkiä kotona on, kun Marja-Liisa laittaa ruokaa tai leipoo ja samalla kuuntelee kirjaa.

”Äänikirja kannustaa myös liikkumiseen. Jos ei tee mieli lähteä yksin ulos niin mietin joskus, että ai niin, mulla on siellä se kirja.”

Kirjojen takia huushollihommat jäivät miehelle

”Tuntuu, että 25 prosenttia mun elämästä on näitä kirjoja.”

Se on iso tunne, jos ajattelee, että haastatteluajan löytäminen oli haastava Marja-Liisan aktiivisen elämän takia.

Lapsuus Jämsässä oli kuitenkin köyhää eikä kirjastopalveluja ollut samoin kuin nykyään, mutta tarinoita Marja-Liisa kuunteli mielellään.

”Ei siihen aikaan monella muullakaan varmaan ollut kirjoja.”

Marja-Liisa kertoo, että lukeminen riistäytyi eläkkeellä melkein käsistä. Aluksi se innosti jopa niin, että kotityöt jäivät enemmän miehelle.­­

”Jos on muutaman päivän lukematta, tulee tarinan kaipuu. Voihan se olla sitäkin, että kun ei ole lapsena ollut sitä satuvaihetta niin nyt ottaa sitä takaisin. Se liittyy ehkä sellaiseen turvallisuuden tunteeseen. Että kun tietää, että voi lukea niin ei ole koskaan yksin.

Marja-Liisan vinkit:

  • Kokeile ihmeessä, sopivatko Celian palvelut sinulle.
  • Ei tarvitse lukea paljon. Voi lukea vaikka kaksi kertaa vuodessa, ja se voi olla virkistävä kokemus.
  • Lue rohkeasti sitä, mikä itseäsi kiinnostaa.
  • Jos olet käyttänyt tietokoneita vähän, opit teknisen puolen helposti ja kirjastosta saa apua aina.
  • Nappikuulokkeet ovat hyvä apuväline.
  • Celian palveluita on turvallista käyttää. Siinä ei voi mennä mikään pieleen eikä se aiheuta harmia kenellekään.
  • Anna lukea itsellesi satua tai muuta hassua äänikirjan avulla. Jos on vaikka sairaana niin se on hyvä vaihtoehto televisiolle ja silmät lepää.

 

Teksti: Rauna Nerelli