Siirry sisältöön

Blogi

Suuntana kaikkien kirjasto

Turun kaupunginkirjasto otti ison esteettömyysloikan alkaessaan tarjota Celian äänikirjoja kaupunkilaisille, joiden on hankala lukea tavanomaista kirjaa. Informaatikko Tarja Rajala kertoo, miten uusi palvelu vakiintui kirjaston pysyväksi toiminnaksi puolessatoista vuodessa.

Keväällä 2014 Turun kaupunginkirjasto lähti mukaan valtakunnalliseen Kirjasto kaikille -projektiin, jossa joukko yleisiä kirjastoja ja Celia kehittivät yhdessä toimintamallia lukemisesteisten kuntalaisten palvelemiseksi. Tavoitteena oli, että Celian tuottamia, saavutettavassa muodossa olevia äänikirjoja voisi lainata oman kaupungin tai kunnan kirjastosta.

– Melko pian Turussa totesimme, että uudentyyppistä palvelua on kehitettävä täyspäiväisesti. Hain ja sain aluksi 2 kk:n pestin Kirjasto kaikille -projektiin, muistelee informaatikko Tarja Rajala.

Siitä alkoi kehittämistyö, josta Rajala on selvästikin nauttinut.
– On ollut erittäin innostavaa ja kiinnostavaa tehdä tätä projektia, kehittää kirjastoa, hän kiittelee yhteistyötä ja jatkaa:
– Iso oppimisprosessi puolin ja toisin, mutta yhteinen kosketuspinta asioihin on alkanut löytyä.

Pysyvä ja aidosti saavutettava palvelu

Tällä hetkellä äänikirjapalvelu on saatavissa pääkirjaston lisäksi kaikista Turun kaupunginkirjaston 12 toimipisteestä kaikkina aukioloaikoina ja noin 200 asiakasta on rekisteröity Celian äänikirjojen verkkokäyttäjiksi.

– Alusta asti oli selvää, että tästä halutaan pysyvä ja aidosti saavutettava palvelu, Tarja Rajala sanoo ja korostaa erityisesti johdon sitoutumisen merkitystä kehittämistyölle.
– Ilman kirjaston johdon tukea ei palvelua olisi saatu samassa laajuudessa käyttöön. Olimme koko kirjastona sitoutuneet asiaan.
Rajala täsmentää kuitenkin, että palvelu rajattiin Turussa alusta lähtien vain netin kautta saatavaksi. Cd-levyinä Celian äänikirjoja ei voi lainata.

Tuki henkilökunnalle ratkaisevaa

Koska uuden palvelun käyttöönotto edellytti myös uutta osaamista, päätettiin Turussa kouluttaa kirjaston koko henkilökunta. Tätä päätöstä Tarja Rajala pitääkin ratkaisevana hankkeen onnistumiselle.
– Henkilökunnan taustaosaaminen oli hyvin vaihtelevaa. Koulutuksessa panostettiin erityisesti tietotekniikkataitoihin, kuten äänikirjojen lataamiseen verkosta.

Osa koulutuksesta oli joustavaa ja toistuvaa, esimerkiksi edelleen jatkuvat Verstas-koulutukset. Ideana niissä on, että kuka tahansa voi tulla vahvistamaan osaamistaan ennalta ilmoitettuna aikana.
– Siellä istun kaksi tuntia ja odotan, että joku tulee kysymään jotain, naurahtaa Rajala.

Myös työyhteisön motivointi oli varsinkin ensi alkuun tarpeen, hän muistaa.
– Jos joku näki uuden palvelun aluksi lähinnä lisätyönä, on asenne nyt muuttunut. Palvelun merkitys ymmärretään, kun on tullut asiakkaita ja palvelusta kirjaston pysyvää toimintaa.
– Itse olen puolestani kysellyt paljon asioita Celiasta, ja aina tukea saanut, Tarja Rajala kiittää.

Välitön asiakaskontakti parasta markkinointia

Kun äänikirjapalvelu otettiin käyttöön syyskuussa 2014, kertoi Turun Sanomat siitä koko aukeaman jutussaan.
– Jutusta oli valtavasti apua. Sen perusteella ihmiset tulivat kysymään palvelua. Kirjaston verkkosivut kun eivät tavoita kaikkia asiakasryhmiä, Rajala huomauttaa.

Myös hakeutuvaa työtä on tehty aktiivisesti. Äänikirjapalvelusta on käyty kertomassa muun muassa vanhusten palvelukeskuksissa ja Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksessä. Vanhustyössä toimiville ohjaajille on järjestetty myös oma tilaisuus kirjastolla. Lisäksi kerran kuukaudessa on kirjaston aulaan pystytetty matalan kynnyksen palvelupiste.

– Minusta tuntuu, että potentiaalisia asiakkaita olisi nykyistä paljon enemmän. Tärkeintä on löytää vain oikeat sanat, se, miten palvelusta kerrotaan. Samoin henkilökohtainen kontakti voi alentaa kynnystä ottaa palvelu käyttöön, hän miettii.
– Ja aina kun on ollut jokin tapahtuma tai tiedotettu palvelusta, asiakkaita on tullut lisää. Myös muitten hyvät kokemukset ovat tärkeitä, esimerkiksi ystävä on alunperin saattanut kertoa asiakkaalle äänikirjapalvelusta, Rajala listaa.

Antoisat asiakaskohtaamiset kannustavat

Turun kaupunginkirjastossa on toiminut kehitysvammaisille suunnattu lukupiiri, jossa on kuunneltu Celian äänikirjoja. Suosittuja ovat olleet lyhyet tarinat, jotka ehditään kuunnella loppuun, sekä sellaiset, joista on saatavissa painettu kirja kuvineen.

Ensi vuonna aloittaa Saavutettava lukupiiri, jossa voi lukea kirjoja siinä formaatissa kuin itselle sopii. Lukupiirin tavoitteena on myös luoda foorumi, jossa eri-ikäiset kaupunkilaiset kohtaavat.

Rajala on mielissään kirjaston saamasta palautteesta.
– Kirjastopalveluistahan tulee yleensä hyvää palautetta, mutta erityisesti tämän palvelun kohdalla on ollut mieleenpainuvia kohtaamisia niiden asiakkaiden kanssa, jotka ovat päässeet jälleen kirjallisuuden pariin.

Paitsi yhä tasa-arvoisemman palvelun kehittämisenä kuntalaisille, Rajala näkee vuoden lopulla päättyvän Kirjasto kaikille -projektin myös tervetulleena pilottina digitaalisten palvelujen tuottamiseen kumppanuushankkeena.
– Digitaalisessa ympäristössä palvelujen luonne ja tuottaminen muuttuvat, joten aivan uudenlaista ajattelua tarvitaan myös tulevaisuuden kirjastoissa, Tarja Rajala visioi.

Turun kaupunginkirjasto sai 24.11.2015 ensimmäisen Celia-palkinnon, jonka Celia myöntää vuosittain yleiselle kirjastolle tai kirjastokimpalle, joka on edistänyt toiminnallaan kirjastopalvelujen saavutettavuutta ja lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Lisätietoa Celia-palkinnosta

Katso myös Kirjastokaistan tekemä video palkintojenjakotilaisuudesta ja voittajien haastattelusta: