Siirry sisältöön

Blogi

Selkis tarjoaa tukea lukemisen moniin tapoihin

Selkis-paketti

Lukutaito on oppimisen perusta ja avaa väyliä mielikuvituksen, omien vahvuuksien ja itsetuntemuksen kehittymiseen. Lukutaidon ja –innon heikkeneminen on suuri huolenaihe, sillä se vaikuttaa niin opiskeluun ja työelämässä menestymiseen kuin yleensä ihmisten pärjäämiseen osana yhteiskuntaa. Etenkin nuorten ja poikien lukeminen on noussut huolenaiheeksi tämänkin syksyn uutisissa.

Celia tuottaa vuosittain parisensataa kauno- ja tietokirjaa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Kirjat valitaan ja tuotetaan kaikkien suomeksi ilmestyvien lasten- ja nuortenkirjojen joukosta. Celian tuhannet lasten- ja nuortenkirjat ovat kaikkien Celian asiakkaiden, ja myös yleisten kirjastojen, käytettävissä.

Keväällä 2017 aloimme pohtia, millä keinoilla voisimme nostaa saavutettavassa muodossa julkaistavan lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkymistä yleisissä kirjastoissa. Ideoimme asiaa yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston pedagogisten informaatikoiden kanssa, ja päätimme kokeilla saavutettavuushyllyä. Hylly on tarkoitettu  työkaluksi, jolla kirjasto voi tuoda näkyväksi erilaisia lukemisen tapoja. Hyllyä on kesän ja syksyn ajan kokeiltu Töölön, Itäkeskuksen ja Malmin kirjastoissa.

Kesällä 2017 järjestettiin nimikilpailu, jossa kirjastojen henkilökunta sai ehdottaa hyllylle nimeä. Nimiehdotuksista valittiin lopulliseen äänestykseen neljä iskevintä ja sopivinta: Selkis, Helppis, Omppu ja Hupsis. Näistä ensimmäinen eli Selkis sai enemmistön kirjastojen antamista äänistä puolelleen.

 

Mikä Selkis?

Selkis-hyllyä voi lähestyä vaikkapa pohtimalla, mitä ja millaista aineistoa juuri minun kirjastossani on tarjolla eri ryhmille, joihin kuuluu monenlaisia lukijoita. Kirjaston asiakkaissa on varmasti paljon niitä, jotka voisivat hyötyä saavutettavasta aineistosta, jos ne vain saisi helposti tarjolle.

Painetut selkokirjat ovat aineistoa, jota voi tarjota vaikkapa maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Entä jos samassa hyllyssä olisi helppolukuisia kirjoja, auttaisiko se opettajaa löytämään luokkansa oppilaille erilaista luettavaa? Entä e-kirjat, olisivatko ne juuri sitä aineistoa, jota voisi tarjota enemmän kohdennetusti?

Kukin kirjasto voi valita omista kokoelmistaan hyllyn sisällön: esimerkiksi selkokirjoja, elokuviin liittyviä kirjoja, helppolukuisia kirjoja ja äänikirjoja. Hyllyssä voi myös olla esimerkiksi lukemisen vaikeuksiin liittyvää tietokirjallisuutta. Hyllyyn voi koota omasta kirjastosta sellaista aineistoa, joka tuntuu omaan kirjastoon ja sen käyttäjäkuntaan sopivalta. Esimerkiksi laulukirjat, joissa on tukiviittomia, voisivat hyvinkin olla kysyttyjä päiväkotien kirjastokäynneillä. Erilaiset oppimis- tai lautapelit saattaisivat myös sopia Selkiksen henkeen.

Hyllyn avulla voi myös tuoda esille eri toimijoita, jotka työskentelevät esimerkiksi luki- ja oppimisvaikeuksien, puhe- ja kommunikaatiovaikeuksien tai erilaisten apuvälineiden parissa. Erilaisten materiaalien kautta voi tuoda esille esimerkiksi paikallisten lukijärjestöjen toimintaa, Papunetin kuvia ja pelejä ja eri toimijoiden julkaisuja.

Esittele kokoelmia ja helpota löytämistä

Selkis voi siis helpottaa kirjastoja jäsentämään, miten erilaiset jo olemassa olevat ja tulevat aineistot palvelevat eri käyttäjiä. Aineistojen saavutettavuus koskee kirjallisuuden lisäksi myös esimerkiksi musiikkiaineistoja ja erilaisia pelejä. Asiaa voi lähestyä konkretian kautta: miten eri aineistot on sijoitettu kirjastossa? Löytääkö ne helposti esimerkiksi sellainen henkilö, jolla on lukivaikeus?

Sijainnin sopivuutta kannattaa miettiä, sillä usein etenkin nuorilla on kynnys kysyä apua aikuisilta. Hyllyn sijainti luontevien kulkureittien varrella helpottaa varmasti kirjojen löytämistä. Helppoon löydettävyyteen on pyritty myös Celiasta tilattavan Selkis-paketin visuaalisella ilmeellä, johon kuuluu muun muassa värikkäitä pöllötarroja.

Selkis-materiaalipaketin logo, valkoinen teksti violetilla taustalla

Hyllyn käyttöä voi myös tarkkailla esimerkiksi seuraamalla, lähtevätkö selkokirjat tai muu hyllyyn sijoitettu aineisto omasta Selkis-hyllystään aiempaa helpommin kiertoon lainaajille. Ehkä tämä osaltaan kannustaa samalla seuraamaan, mitä kaikkea ilmestyy selkokirjoina ja helppolukuisina kirjoina. Esimerkiksi Leena Lehtolaisen dekkareiden ja Salla Simukan nuortenkirjojen selkoversiot voisivat hyvinkin kiinnostaa sekä nuoria että aikuisia.

Celian tuottamia, hyllyn erottumista tukevia materiaalipaketteja ja esitteitä voi tilata kirjastoihin veloituksetta esitekaupastamme.

Marjo Kauttonen,
kirjastonhoitaja