Siirry sisältöön

Blogi

Selkeä kieli on perusoikeus

Toiminta yhteiskunnassa ja esimerkiksi kansalaisen tiedon saaminen viranomaisilta perustuu edelleen vahvasti tekstin lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tekstin ymmärtäminen ja siten tekstin ymmärrettävyys on entistäkin tärkeämpää, kun julkiset palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja kansalaisilta odotetaan itsenäistä toimintaa verkossa.

Perjantaina 13.10. vietetään kansainvälistä selkeän kielen päivää. Kielen selkeys on keskeinen osa verkkopalvelun sisällön saavutettavuutta eli sitä, että palvelu on kaikille käytettävissä mahdollisimman helposti. Se parantaa mahdollisuuksia käyttää verkkopalvelua itsenäisesti, sujuvoittaa tiedon perillemenoa ja vähentää väärinymmärryksiä.

Selkeä kieli ei ole selkokieltä

Selkeä kieli ei ole sama asia kuin selkokieli. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yksinkertaistetumpaa kieltä kuin selkeä kieli. Se on suunnattu erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen tai luetun ymmärtämisen vaikeuksia. Selkokielen ja selkeän kielen eroja on avattu esimerkiksi Kotuksen blogissa.

Selkokeskuksen mukaan selkokieltä tarvitsee arviolta yli puoli miljoonaa suomalaista. Vaikka jo selkeä kieli hyödyttää suurinta osaa lukijoista, tekstistä pitäisi tehdä selkokielinen versio ainakin silloin, kun kohderyhmänä ovat selkokieltä tarvitsevat henkilöt.

Tekstin selkeyttä voi parantaa helposti

Selkokielen tuottaminen tai yleiskielen muokkaaminen selkokielelle vaatii erityistä ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä selkokieleen. Vaikka maallikko ei voi tuosta vain kirjoittaa selkokielistä tekstiä, ei tavallisen kirjoittajan tarvitse lannistua.

Kaikkien kannattaa kiinnittää huomiota tuottamansa tekstin selkeyteen. Itse asiassa hallintolaki edellyttääkin viranomaisilta hyvää kielenkäyttöä – ja yksi hyvän kielenkäytön osa-alue on selkeys. Kielikellon kattava artikkeli kuvaa ansiokkaasti sitä, mitä hallintolain edellyttämä hyvä kielenkäyttö voi tarkoittaa käytännössä.

Pienilläkin asioilla voi parantaa helposti tekstin selkeyttä. Hyvä lähtökohta on se, että kirjoittaa ihmisenä ihmiselle – tekstillä on aina lukija tai lukijoita.

Viisi vinkkiä: näin kirjoitat selkeämmin verkkoon

  1. Mieti, millainen on tekstisi kohdeyleisö.

    • Kenelle kirjoitat ja ketkä ovat tekstin mahdollisia lukijoita? Kirjoita tekstisi lukijan näkökulmasta.
    • Onko tekstisi tyyliltään esimerkiksi ohje, blogi tai tiedote? Sekin vaikuttaa siihen, millaista kieltä kannattaa käyttää.
  2. Käytä yleistä, yksinkertaista ja ymmärrettävää sanastoa.

    • Vältä hankalia termejä, ammattislangia ja vain organisaation, hankkeen tai projektin sisäisessä käytössä olevia ilmauksia.
    • Ammattilaisille itsestään selvät ilmaisut eivät ole välttämättä selkeitä kaikille muille.
    • Jos joudut käyttämään vaikeita termejä, avaa sanojen merkitys tekstissä.
  3. Suosi verbi-ilmauksia ja vältä substantiivitautia.

    • Merkitykseltään rikkaat verbit helpottavat ymmärtämistä.
    • Esimerkiksi ”Lautakunta päättää asiasta” mieluummin kuin ”Päätös asian osalta tehdään lautakunnassa”.
  4. Vältä lauseenvastikkeita. Käytä mieluummin päälausetta ja sivulausetta.

    • Pidä virkkeet lyhyinä.
    • Suosi suomen kielen perussanajärjestystä.
    • Esimerkiksi ”Kirjaudu sisään palveluun, jos haluat lainata kirjan” mieluummin kuin ”Lainataksesi kirjan sinun täytyy kirjautua sisään”.
  5. Jäsentele tekstiäsi. Toimiva verkkoteksti on nopeasti silmäiltävissä ja keskeisen sisällön hahmottaa helposti.

    • Mieti, mikä on lukijalle tärkein tai keskeisin asia, ja kerro se heti aluksi.
    • Pidä kappaleet lyhyinä. Verkkotekstin kappaleen hyvä pituus on usein pari kolme virkettä.
    • Käytä listoja. Listat helpottavat sisällön silmäilyä ja hahmottamista.
    • Käytä kuvaavia väliotsikoita. Lausemuotoiset otsikot ovat yleensä helpommin ymmärrettäviä kuin verbittömät ilmaukset.

Bonusvinkki: Mieti, kannattaako asia esittää myös muilla tavoin kuin tekstinä, esimerkiksi kuvana, infografiikkana tai videona. Esimerkiksi tärkeimmistä ohjeteksteistä voisi tuottaa myös kuvitettuja versioita tai videoita.

 

Johanna Koskela

Johanna Koskela
viestintäasiantuntija, Celia