Siirry sisältöön

Blogi

Anteeksi, onko teillä hetki aikaa puhua saavutettavuudesta?

infograafi, jossa on kuvattu verkkopalvelujen saavutettavuuteen liittyviä keskeisimpiä asioita. Mitä hyötyä on saavutettavuudesta: helppokäyttöisyyttä kaikille, pääsy palveluun kaikissa tilanteissa lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Jopa miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavia palveluja jatkuvasti. Saavutettavia verkkopalveluja tehdessä pitää ottaa huomioon sisällön saavutettavuus ja tekninen saavutettavuus. WCAG-standardi on hyvä lähtökohta, muttei sellaisenaan riitä. Direktiivi tulee velvoittamaan kaikki julkiset toimijat tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia.

Verkkopalvelujen saavutettavuus on nousemassa, jollei jo noussut, yhdeksi yhteiskunnalliseksi trendiksi. Palvelujen digitalisoituminen ja ikääntyvä väestö tuovat painetta verkkopalvelujen saavutettavuudelle ja helppokäyttöisyydelle. Ensi vuonna Suomen lainsäädännössä tulevat voimaan EU-direktiivin vaatimukset, jotka edellyttävät julkisia toimijoita tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia lähivuosien aikana.

Saavutettavuus varmistaa, että palvelu on kaikkien käytettävissä

Saavutettavuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa varmistetaan, että palvelu on kaikille käytettävissä, parhaassa tapauksessa mahdollisimman helposti käytettävä. Saavutettavuus on erityisen tärkeää ihmisille, joilla on jokin toimintarajoite, esimerkiksi aistivamma, oppimisvaikeus tai ikääntymisen aiheuttamia motorisia, kognitiivisia tai näkökyvyn haasteita. Näitä on arviolta jopa yli miljoonalla suomalaisella.

Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki, ja kun se toteutetaan järkevästi, se ei aiheuta lisäkustannuksia tai -työtä. Saavutettavuus on oikeastaan ajatusmalli, jonka pitäisi kulkea mukana koko ajan, suunnitteluvaiheesta toteutukseen, ylläpitoon ja päivityksiin.

Saavutettavuus on kaikkien asia, mutta siitä pitää puhua enemmän

Saavutettavuudesta puhutaan nyt paljon enemmän kuin muutama vuosi sitten. Silti siitä ei vielä tiedetä riittävän paljon eikä riittävän laajalti. Olisi hienoa, jos julkiset toimijat ymmärtäisivät saavutettavuuden aidosti jo ennen kuin lait velvoittavat toteuttamaan saavutettavia verkkopalveluja.

Tietoa puuttuu varmasti monelta tasolta aina saavutettavuuden perusteista käytännön tekniseen toteutukseen. Hyötyjä ei välttämättä nähdä eikä toisaalta ymmärretä – eikä ehkä osata edes ajatella koko asiaa ennen kuin siihen ulkoapäin pakotetaan.

Saavutettavuudesta pitäisi siis ylipäänsä käydä enemmän keskustelua eri kanavissa. Kun asia on toistuvasti esillä, se jää vähitellen ihmisten mieliin ja muovautuu tiedostetuksi ilmiöksi, osaksi valtavirtaa. Aiheen käsittely eri näkökulmista erilaisten toimijoiden suulla vahvistaa ilmiön tunnettuutta ja luo siitä monipuolista kokonaiskuvaa. Siksi mahdollisimman monen toimijan niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestösektorilta kannattaa osallistua keskusteluun saavutettavuudesta.

Käytännön osaamista tarvitaan

Enemmän tietoa ja ohjeistusta tarvitaan myös siitä, miten verkkopalvelujen saavutettavuus toteutetaan käytännössä. Saavutettavuusymmärrystä tulisi olla johtajilla, jotka varmistavat, että saavutettavuus otetaan eri prosesseissa ja henkilöstön osaamisessa huomioon. IT-osastoilla pitäisi olla osaamista erityisesti teknisestä saavutettavuudesta ja verkkosivujen päivittäjillä siitä, miten sisältöä tuotetaan saavutettavasti. Ylipäänsä organisaatioissa täytyisi olla näkemystä ja tuntemusta käyttäjien tarpeista ja siitä, miten saavutettavat ratkaisut palvelevat erilaisia asiakkaita.

Osaamisen pitäisi ulottua myös kumppaneihin: IT-toimittajien, digitoimistojen ja mainostoimistojen pitäisi myös ymmärtää saavutettavuus ja osata suunnitella ja toteuttaa saavutettavia verkkopalveluja ja -sisältöjä.

Yhdessä eteenpäin

Saavutettavuusasiaa ajetaan vahvimmin eteenpäin yhdessä eri toimijoiden kesken. Valtionhallinnossa voitaisiin tehdä enemmän organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi ohjeistuksen,  osaamistarpeiden kartoituksen ja viestinnän suhteen. Kumppaneiksi tarvitaan erilaisia järjestöjä, joilla on myös ruohonjuuritason näkemystä käyttäjien haasteista.

Toisaalta myös yritykset, esimerkiksi ketterät ja nuorekkaat verkkopalvelujen toteutuksia tuottavat digitoimistot, voivat tuoda uudenlaista eloa ja virkistäviä näkökulmia joskus hieman vaikeasti lähestyttävään ja virastonpölyiseen keskusteluun.

Yhdessä teemme enemmän ja paremmin on hyvä digiajan periaate, joka pätee myös saavutettavuuden edistämiseen.

Johanna Koskela

Johanna Koskela
Viestintäasiantuntija, Celia

P.S. Jos aihe on vielä vieras, tutustu alkuun vaikka näihin: