Siirry sisältöön

Blogi

Saavutettavuus, siis mitä?

infograafi, jossa on kuvattu verkkopalvelujen saavutettavuuteen liittyviä keskeisimpiä asioita. Mitä hyötyä on saavutettavuudesta: helppokäyttöisyyttä kaikille, pääsy palveluun kaikissa tilanteissa lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Jopa miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavia palveluja jatkuvasti. Saavutettavia verkkopalveluja tehdessä pitää ottaa huomioon sisällön saavutettavuus ja tekninen saavutettavuus. WCAG-standardi on hyvä lähtökohta, muttei sellaisenaan riitä. Direktiivi tulee velvoittamaan kaikki julkiset toimijat tekemään verkkopalveluistaan saavutettavia.

Saavutettavuudesta puhutaan nykyään yhä enemmän, kun EU:n saavutettavuusdirektiivi tekee tuloaan kovaa vauhtia myös Suomen lainsäädäntöön. Kuitenkin tuntuu siltä, että saavutettavuuden käsite ei ole monellekaan täysin selvä.

Kun otetaan saavutettavuus aiheeksi, kuullaan usein seuraavanlaisia kommentteja: ”Jotain teknistä.” ”Ei se taida koskea meitä.” ”Ööh, jotain vammaisten juttuja.” ”Se on niin vaikeaa.” ”Apua, pitäisikö minun tietää siitä jotain?”

Eikä oikeastaan ihme – saavutettavuudelle ei ole kattavaa konkreettista määritelmää, sillä saavutettavuus riippuu aina käyttäjästä. Saavutettavuudella tarkoitetaan yleisesti ”kohteen mahdollisimman helppoa lähestyttävyyttä”. Verkkopalvelun osalta saavutettavuus siis tarkoittaa, että kaikki ihmiset voisivat käyttää palvelua mahdollisimman helposti ja esteettömästi.

Riippuu käyttäjästä, mikä on saavutettavaa

Saavutettavuus-termin purkaminen käytännön tasolle onkin vaikeampaa. Erilaisia käyttäjiä on todella laaja kirjo, ja heillä on myös hyvin erilaisia haasteita ja tarpeita verkkopalveluiden käytössä. Mikä on yhdelle saavutettavaa, ei riitä toiselle.

  • Kuulovammainen ihminen ei hyödy videosta ilman tekstityksiä (paitsi jos kyseessä on viittomakielinen video).
  • Videon tekstityksistä taas ei ole iloa sokealle käyttäjälle.
  • Kehitysvammaiselle ihmiselle sivun selkokielinen versio voi olla avain ymmärrykseen.
  • Lukivaikeuksinen ihminen ei välttämättä hyödy edes selkokielisestä tekstistä vaan tarvitsisi saman tiedon videona, äänenä tai kuvien muodossa.

Ja niin edelleen. Väitän, että käyttäjien loputon kirjo ja toisinaan ristiriitaisetkin tarpeet ovat omiaan hämärtämään saavutettavuuden käsitteen merkitystä. Itse asiassa kaikille kaikin tavoin täydellisesti saavutettavaa verkkopalvelua tuskin on olemassa – ja tuskin tuleekaan olemaan.

Teknistä saavutettavuutta, sisällön saavutettavuutta ja käytettävyyttä

Kun puhutaan verkkopalvelun saavutettavuudesta, viitataan usein WCAG 2.0 -standardiin. WCAG-standardi ohjaa erityisesti siihen, että verkkopalvelun tekninen toteutus on saavutettava. Käytännössä tämä varmistaa, että esimerkiksi näkövammaiset henkilöt voivat ylipäänsä käyttää verkkopalvelua avustavilla teknologioilla, kuten ruudunlukuohjelmilla.

Hieman yksinkertaistaen voidaankin sanoa, että WCAG-standardi ohjaa tekniseen saavutettavuuteen. Sen lisäksi saavutettavuuden tärkeä osa-alue on sisällön saavutettavuus, joka tarkoittaa arkijärkisesti sitä, että mahdollisimman moni käyttäjä voi ymmärtää ja hahmottaa verkkopalvelun sisällön.

Sisällön saavutettavuutta, josta käytetään myös ilmaisua kognitiivinen saavutettavuus, on vaikeampi standardisoida. Tämän vuoksi saavutettavuuskeskustelu ja -ohjeistus kietoutuu usein standardin ympärille tai ainakaan ei ole välttämättä täysin selvää, mistä itse asiassa puhutaan, kun aiheena on verkkopalvelun saavutettavuus.

Kielen selkeys on kognitiivista saavutettavuutta

Kognitiivinen saavutettavuus kattaa paljon asioita, jotka eivät vaadi erityistä teknistä osaamista. Esimerkiksi tekstin kirjoittamisessa kannattaa kiinnittää huomiota kielen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen ja siihen, että sisältö on helposti silmäiltävissä. Väliotsikoita kannattaa käyttää kokonaisuuden jaksottamiseen, samoin luetteloita. Tietoa kannattaa esittää eri muodoissa: tekstin lisäksi esimerkiksi videoina ja infograafeina. Nämä ovat asioita, joita kuka tahansa verkkoon sisältöä tuottava voi ainakin yrittää huomioida.

Entä käytettävyys?

Saavutettavuuden kanssa kulkee usein myös käytettävyyden käsite. Rajanveto näiden kahden välillä ei ole, yllätys yllätys, täysin selvä. Voidaan sanoa, että käytettävyys liittyy siihen, miten tehokkaasti, miellyttävästi ja virheettömästi käyttäjät pystyvät käyttämään verkkopalvelua. Tämähän menee osittain saavutettavuuden kanssa päällekkäin.

Ehkäpä voisi sanoa, että saavutettavuus keskittää näkökulman nimenomaan erilaisiin käyttäjiin ja heidän tilanteidensa huomiointiin. Saavutettavuus myös varmistaa, että verkkopalvelun sisältö on mahdollisimman monelle erilaiselle käyttäjälle hahmotettavissa ja ymmärrettävissä.

Saavutettavuus – selkeä juttu?

Saavutettavuuden käsitteen tietynlainen epämääräisyys ja monimuotoisuus ja helposti tekniikkaan livahtava näkökulma ovat mielestäni tärkeimmät syyt siihen, että saavutettavuus voi tuntua vaikeasti lähestyttävältä asialta. Toivon, että tämä kirjoitus avasi käsitettä kaikille, jotka ovat pähkäilleet saavutettavuuden merkitystä.

Lue lisää saavutettavuudesta ja siitä, miten voit ottaa saavutettavuuden huomioon verkkopalveluissa: www.celia.fi/saavutettavuus

Johanna Koskela.

Johanna Koskela
Viestintäasiantuntija, Celia