Siirry sisältöön

Blogi

Saavutettavia palveluita tiedolla ja tahdolla

Pornaisten kirjastotoimenjohtaja Marianne Lindblad

”Asiakkaiden on helppo lähestyä toiveineen ja niihin pystytään vastaamaan ripeästi”, kuvaa Pornaisten kirjastotoimenjohtaja Marianne Lindblad pienen kirjaston vahvuuksia. ”Kun kirjastoon toivottiin ’vanhuspenkkiä’, jollaista ikäihmisten on vaivaton käyttää, saimme sen jo viikon päästä ehdotuksesta”, hän kehuu.

Näinkin pienin keinoin voidaan helpottaa asiointia ja tehdä palvelu saavutettavammaksi kaikille kuntalaisille!  Samalla viihtyvyys lisääntyy, kun asiakkaat tuntevat tulevansa tarpeineen huomioon otetuiksi.

”Saavutettavuusnäkökulma alkaa pikkuhiljaa tulemaan mukaan suunnitteluun, vaikka vielä pitäisi jakaa enemmän tietoa siitä, mitä kaikkea saavutettavuus tarkoittaa”, Lindblad sanoo.
Havainnosta on syytä ilahtua, onhan Lindbladilla perspektiiviä kunnalliseen suunnitteluun: jo reilut 20 vuotta hän on johtanut kirjastotointa Pornaisissa ja sitä ennen toiminut kirjastonjohtajan viransijaisena Luopioisissa.

Mutta miten pienen kunnan kirjasto selviää kaikista uudistumisvaatimuksista ja kehittämisodotuksista? Miten pysytään ajan hermolla ja jopa menestytään?

Yhteistyössä on voimaa

Lindbladin vastaus on Helle-kirjastokimppa, jonka muodostavat 12 kunnan kirjastot. Ne hankkivat yhteistyössä muun muassa e-aineistoja.

”Kirjastokimppa tarjoaa laajan valikoiman erilaista aineistoa. Eikä Pornainen ole ollut pelkästään saamapuolella, sillä esim. sosiaalialan kirjallisuutta on voitu välittää muiden kirjastokimppalaisten käyttöön”, Lindblad selvittää. ”Aineistoa on kertynyt, kun meillä Pornaisissa on ollut paljon sosiaalialan opiskelijoita.”

Myös yhteistyö erilaisten toimijoiden, kuten kolmannen sektorin kanssa on jouhevaa.
”Jos tarjotaan kuoroa esiintymään, voin sanoa heti ’Milloin tulette?’ ”, Lindblad iloitsee. Pienessä kunnassa kun päätöksenteko on lähellä kuntalaisia.

Yhteistyöverkostojen lisäksi esiin nousee työntekijöiden aktiivisuuden merkitys. Kirjasto tarvitsee näkyvyyttä, jotta sen toiminnan edellyttämät resurssit – ja samalla olemassaolo – turvataan. Kirjastoalan moniosaajilla on myös paljon annettavaa kunnan yhteisissä hankkeissa.

Vaikuttamista ja vaikuttavaa viestintää

Marianne Lindbladilla on selkeä mielipide siitä, miten kirjastojen merkittävää työtä tehdään näkyväksi.
”Mainostamalla ja kehumalla kirjastoja aina kun voi! Pitää olla aktiivinen ja mennä erilaisiin tilaisuuksiin puhumaan ja keskustelemaan asioista. Ja tietysti oltava koko ajan kartalla siitä, mitä ympäristössä tapahtuu.”

Vaikka digiaikaa eletäänkin, viestintä on yhä kriittinen tekijä niin kunnan työntekijöiden kuin kuntalaistenkin suuntaan.

”Pornaisten kunnan työntekijöille tehdyssä kyselyssä tiedonkulku sai heikoimmat arvosanat”, Lindblad kertoo. ”Myöskään kuntalaiset eivät aina tiedä kanavia, joiden kautta voi vaikuttaa asioihin. Laitetaan palautetta ja kommentteja keskustelupalstoille sen sijaan, että ne lähetettäisiin suoraan viranhaltijalle.”

Lindblad mainitsee myös kolme vinkkiä, joiden avulla pieni kirjasto pärjää muutoksen keskellä. Ne ovat uteliaisuus, pelottomuus ja se, että on valmis heittäytymään. Eivät siis ihan pieniä vaateita.

Ja tietenkin tuntosarvet asiakkaiden suuntaan!

Palvelut aidosti asiakasta varten

Olennaista on, että kuntalaiset tietävät, mitä palveluita kunta tarjoaa ja miten niiden käyttäjäksi pääsee.

”Selkeästi tarvittaisiin kuntalaisille enemmän tietoa saavutettavista kirjastopalveluista. Kirjastossamme kaikki työntekijät osaavat kyllä kertoa esimerkiksi Celian äänikirjoista, mutta ehdottomasti paras mainos on, kun joku liittyy palveluun ja kertoo muille”, toteaa Lindblad. ”Seniori-infoja olemme toki järjestäneet.”

”Voi myös olla, että asiakkaat eivät kehtaa tulla kysymään. Olisikin hyvä tehdä enemmän ’human interest’ -tyyppisiä juttuja, jotka kannustavat ihmisiä saavutettavien palvelujen piiriin”, pohtii Lindblad saavutettavien aineistojen toistaiseksi melko vähäistä kysyntää kirjastossaan.

Vaikka julkiset palvelut suunnitellaan yhä useammin Design for All -periaatteella, ei saatavissa oleva palvelu aina ole kaikkien tarvitsijoiden ulottuvilla.

Myös 5 000 asukkaan Pornaisissa on jouduttu pohtimaan keinoja kuntalaisten tavoittamiseksi.
”Kun kirjastolla ei ole sivupisteitä ja on kuitenkin sivukyliä, joista kirjastoon on matkaa 5 – 10 km, on mietitty tapoja palvelun järjestämiseksi”, Lindblad kertoo. ”Ratkaisuksi ideoitiin uudenlainen palvelu, kirjastokuriiri, jona vapaaehtoiset toimivat. Mutta palvelu lopetettiin, kun sitä ei juurikaan käytetty”, hän lisää.

Tietoa saavutettavuudesta päätöksenteon tueksi

Lindbladin mielestä olisi tärkeää järjestää saavutettavuusseminaari yleisten kirjastojen kehittämiskirjastoille. Varsinkin päättäjillä ja palveluiden kehittäjillä pitää olla selkeä näkemys siitä, miten palvelut ja niistä tiedottaminen toteutetaan kaikkia kuntalaisia ajatellen.

”Myös kirjastokimpat voisivat miettiä, mitä saavutettavuus niiden kohdalla tarkoittaa ja mitä sen edistämiseksi voitaisiin tehdä vielä enemmän”, hän sanoo.

Hyvänä esimerkkinä Marianne Lindblad nostaa esille Pornaisten johtoryhmän päätöksen tiedottaa suoraan koulujen rehtoreille saavutettavista oppimateriaaleista ja koululaisille suunnatuista palveluista. Myös vanhempainiltoihin on päätetty osallistua.

Kun päättäjät niin tahtovat, alkaa tapahtua! Kenties piankin saavutettavuustietous on vakiintunut osa palveluiden suunnittelijoiden ja toteuttajien monialaista työkalupakkia.

 

Teksti Pirjo Nironen