Siirry sisältöön

Blogi

Pete Q: Jälkeenjääneet paperit: suomalaisen teatterin kohunäytelmä toimii myös äänikirjana

Pete Q -teoksen kansikuva

1978 ensi-iltansa saanut Nuorallatanssijan kuolema, eli kuinka Pete Q sai siivet on Jukka Asikaisen, Arto Mellerin ja Heikki Vuennon kirjoittama näytelmä. Se oli uuden sukupolven irtiotto 1960–1970-luvun vaihteen poliittisista ihanteista. Totalitarismia vastustanut näytelmä kertoo tuntemattomasta ajasta ja paikasta, jota hallitsee diktaattori Eversti. Päähahmo Pete Q on Everstin suojatti, sähköiskuun kuollut rocklaulaja, jota palvotaan pyhimyksenä. Pete Q aiheutti kohun suomalaisessa teatterimaailmassa ja antoi tietä teatterin uudelle sukupolvelle.

Celian valikoimiin otetaan näytelmiä harvakseltaan, sillä näytelmän toteuttaminen äänikirjaksi vaatii lukijalta erityistä paneutumista asiaan ja tekstin sisäistämistä. Tarkoitus ei ole lukea kirjaa kuunnelman tavoin erilaisin roolein höystettynä. Jokaisen henkilöhahmon oman äänen on silti tultava esiin, ja näytelmästä on synnyttävä kirjana toimiva kokonaisuus.

Celian äänikirjoja jo vuodesta 2012 saakka lukenut Tuomas Tulikorpi on lukenut kaksi tuoreinta Celian tuottamaa näytelmää. Pete Q:n lisäksi Tulikorpi luki J.K. Rowlingin ja Jack Thornen näytelmän Harry Potter ja kirottu lapsi. Tuomas Tulikorpi on lukenut paljon kauno- ja tietokirjallisuutta, mutta Pete Q oli ensimmäinen luettavaksi osunut näytelmä. Lukeminen oli Tulikorvelle haaste, mutta hän oli innoissaan päästessään lukemaan aiempiin töihinsä verrattuna aivan uudenlaista tekstiä. Motivaatiota näyttelijänä työskentelevälle Tulikorvelle lisäsi Pete Q:n asema yhtenä suomalaisen teatterin klassikoista.

”Pete Q on groteski unimaailma, joka antaa lukijalle mahdollisuuden heittäytyä mukaan ja revitellä rock-henkisesti. Tekstin leikillisyys ja eri hahmojen rakentaminen oli kuin pilapiirrosten luomista”, Tulikorpi kertoo.

Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmä luettiin nopealla aikataululla. Tulikorvelle jäivät kirjasta mieleen erityisesti henkilöhahmojen vaikuttimet ja lukuisat repliikit. Ne toimivat tekstin rytmityksen kannalta hengähdystaukoina ennen eteenpäin siirtymistä.

Tuomas Tulikorvelle mielekkäintä on lukea kirjoja, jotka kiinnostavat myös sisältönsä puolesta. Yhtenä esimerkkinä suosikeistaan hän mainitsee David Foster Wallacen esseekokoelman Hauskaa, mutta ei koskaan enää: esseitä ja argumentteja. Mielekkyys ei tarkoita, että luenta soljuisi eteenpäin kuin itsestään.

”Hyvä kirjallisuus ei ole aina helpointa luettavaa”, summaa Tulikorpi.

Pete Q on valittu Kirjojen Suomi -hankkeen vuoden 1979 kirjaksi. Kirjojen Suomi on Ylen ylläpitämä itsenäisyyden juhlavuoden hanke, joka esittelee suomalaisen kirjallisuuden merkittäviä teoksia eri vuosikymmeniltä ja kannustaa suomalaisia lukemaan.

Lainaa Pete Q: Jälkeenjääneet paperit äänikirjana Celianetistä

Teksti: Eeva Paunonen
suunnittelija, Celia

Eeva Paunonen