Siirry sisältöön

Blogi

Mitä yhteistä on saavutettavuudella ja jakkaralla?

infograafissa on kuvattu verkkopalvelun saavutettavuus jakkarana, jolla on kolme tukijalkaa: tekninen virheettömyys, selkeä ja hahmotettava käyttöliittymä ja sisällön ymmärrettävyys. Kuvan sisältö on tarkemmin avattu leipätekstissä.

EU:n saavutettavuusdirektiivi on etenemässä kansalliseen lainsäädäntöön. Syyskuussa 2018 Suomessa  tulee voimaan laki digitaalisten verkkopalvelujen tarjoamiseksi. Laki velvoittaa kaikkia julkisen sektorin toimijoita tekemään verkkosivustoistaan yhden tai kahden vuoden siirtymäajan puitteissa saavutettavia.

Mitä saavutettavuus sitten käytännössä on ja miten verkkopalvelusta oikein tehdään saavutettava?

Verkkopalvelun saavutettavuuden kolme tukijalkaa

Verkkopalvelun saavutettavuus on kokonaisuus, johon kuuluu keskeisesti ainakin kolme tärkeää osa-aluetta:

  • tekninen toimivuus
  • palvelun helppokäyttöisyys
  • sisällön ymmärrettävyys.

Saavutettavan verkkopalvelun voikin nähdä kolmen tukijalan varaan rakentuvana jakkarana. Jos yksi tukijalka puuttuu tai on huonosti tehty, jakkara ei pysy pystyssä. Jokainen jalka vaikuttaa siihen, että kokonaisuus toimii ja on tukeva. Vahvimmat voivat pysyä vinossakin olevan jakkaran päällä, mutta eniten tukea tarvitsevat tipahtavat auttamatta tuolilta, jos jalat ovat eripituisia.

Jokaisesta jakkaran tukijalasta voisi kirjoittaa useita blogitekstejä tai vaikka kokonaisia kirjoja. Tähän kirjoitukseen mahtuu vain lyhyt yleiskuvaus jokaisesta kolmesta tukijalasta eli saavutettavuuden osa-alueesta.

WCAG-standardi tukee teknistä saavutettavuutta

Kun puhutaan saavutettavuudesta kokonaisuutena, täytyy usein ainakin sivuta tekniikka- ja lakijargonia. Saavutettavuusdirektiivi perustuu käytännössä WCAG-standardiin, joka on luonteeltaan tekninen.

WCAG-standardi ohjaa mm. siihen, että sivusto toimii oikein esimerkiksi näppäimistön kautta ja avustavilla teknologioilla, esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla, joka lukee verkkosivun sisällön ääneen.

WCAG-standardin noudattaminen parantaa siis sivuston saavutettavuutta etenkin tekniseltä kannalta. Standardinmukaisuus on kohtuullisen helposti todennettavissa ja mitattavissa: verkkopalvelu joko täyttää tai ei täytä standardissa luetellut kriteerit, ja sen pohjalta voidaan todeta ne kohdat, joissa saavutettavuudessa on puutteita.

Teknisen standardin noudattaminen on kuitenkin vain yksi osa verkkopalvelun saavutettavuutta. Jotta jakkara ei keikahtaisi kumoon, täytyy pitää huoli myös kahdesta muusta tukijalasta: helppokäyttöisyydestä ja sisällön ymmärrettävyydestä.

Verkkosivuston pitää olla selkeä ja helppo käyttää

Oletko koskaan käynyt sivustolla, jonka etusivulla on uutispalsta, tiedotepalsta, tapahtumapalsta, blogipalsta, someupotuksia ja ehkä vielä oikopolkulinkkejä? Ylänavigaatiossa on epäselviä otsikoita, sivunavigaatiota on vaikea erottaa pääsisällöstä? Tai kun klikkaat alasivulle, sivuston logiikka tai ulkoasu muuttuu?

Yksi keskeinen osa saavutettavuutta on verkkosivuston käyttöliittymän johdonmukaisuus, yksinkertaisuus ja selkeys. Saavutettavan verkkosivuston käyttöliittymän pitäisi olla mahdollisimman intuitiivinen ja helposti hahmotettava.

Pääsisällön pitää olla selkeästi erotettavissa muista elementeistä. Myös navigaation täytyy olla selkeä ja erottua sisällöstä visuaalisesti. Sivuotsikoiden täytyy vastata navigaation linkkitekstejä.

Sivupohjan pitäisi olla helposti hahmotettavissa: sivulle ei kannata tuupata tusinaa sisältöelementtiä – ei edes sille pääsivulle, vaikka moni henkilö organisaatiossa voikin olla sitä mieltä, että juuri heidän asiansa kuuluisi pääsivun otsikoihin.

Helposti ymmärrettävä sisältö palvelee kaikkia

Jakkaran kolmas tukijalka on sisällön ymmärrettävyys. Kaikki, jotka tuottavat verkkosivuille sisältöä eli esimerkiksi tekstiä, kuvia ja videoita, voivat kantaa kortensa kekoon sisällön ymmärrettävyyden parantamiseksi.

Selkeällä kielellä on keskeinen merkitys saavutettavuudessa. Jos verkkopalvelussa käytetty kieli on koukeroista kapulakieltä ja vilisee ammattijargonia, kokonaisuus on monille saavuttamaton ja todennäköisesti kaikille vähintään turhauttava.

Vaikeasti ymmärrettävä kieli johtaa huonompaan asiakaskokemukseen, lisääntyneisiin yhteydenottoihin ja virhetilanteisiin verkkopalvelun käytössä. Selkeämpi viestintä puolestaan tuo mittavia taloudellisia hyötyjä, kuten mm. Kotuksen artikkeli Maahanmuuttoviraston asiakasviestinnän selkeyttämisestä ja Ylen juttu virkakielen merkityksestä osoittavat.

Ymmärrettävyyden standardisointi on vaikeaa

Selkeää kieltä ja sisällön ymmärrettävyyttä on vaikea standardisoida. WCAG-standardin yksi neljästä periaatteesta on kyllä ymmärrettävyys, mutta teknisenä, mitattavana vaatimuksena edellytetään vain kielen merkitsemistä siten, että avustavat tekniikat tietävät, mikä kieli on kyseessä. On tärkeää, että tekstistä puheeksi -ohjelma ääntää suomea suomalaisittain eikä luule kyseessä olevan englanti.

Kaikkien käyttäjien kannalta olennaisinta on kuitenkin se, että tekstin ja sisällön ymmärtää helposti ensilukemalla. Ymmärtämistä auttaa myös se, että sisältöä on erilaisissa muodoissa: tekstin lisäksi on käytetty kuvia, ikoneja, infografiikkaa ja videoita.

Ymmärrettävyys on merkittävä ja moniulotteinen asia, ja siitä onkin luvassa lähiaikoina syväluotaavampi kirjoitus tässä blogissa.

Kuka nikkaroi jakkaran?

Jakkaralla on suunnittelija, joka huolehtii designista ja toimivuudesta. Samoin verkkopalvelun saavutettavuus on kokonaisuus, josta jonkun täytyisi vastata. Saavutettavuudesta vastaavan pitäisi varmistaa, että kaikki näkökulmat otetaan huomioon ja että käytännön toteuttajilla on riittävästi osaamista ja ymmärrystä saavutettavuudesta.

Verkkopalvelun saavutettavuuden jatkuva varmistaminen ja parantaminen vaatii käytännön yhteistyötä. Saavutettavuuden toteutumisessa tarvitaan niin verkkopalvelun päätoimittajaa, IT-osastoa, teknistä toimittajaa, graafista suunnittelijaa kuin käyttöliittymäsuunnittelijaa.

Sisältöjen tuottajilla on keskeinen rooli

Erityisen tärkeä rooli on kaikilla heillä, jotka tuottavat verkkoon sisältöjä, olivat sisällöt sitten tekstiä, kuvia, videoita, infografiikkoja tai näiden yhdistelmiä. Kun he tiedostavat saavutettavuuden merkityksen ja perusperiaatteet, ollaan jo oikealla tiellä kohti saavutettavampaa verkkopalvelua.

Johanna Koskela.

Johanna Koskela
Viestintäasiantuntija, Celia
Twitter: @johannakoskela, @celia_gov

P.S.

Tule mukaan Celian ylläpitämään Facebook-ryhmään verkkopalvelujen saavutettavuudesta! Ryhmässä voi keskustella sekä kysyä ja jakaa tietoa saavutettavuuteen liittyvistä asioista.

Lisäksi sinua voivat kiinnostaa myös nämä blogikirjoitukset:

Saavutettavuus, siis mitä?

Anteeksi, onko teillä hetki aikaa puhua saavutettavuudesta?

Mikä ihmeen saavutettavuusdirektiivi?