Skip to content

Blogi

Miten muka lukutaito liittyy nuorisotyöhön?

Celia on mukana Nuori2020-messuilla. Leea Lakka on kanssamme keskustelemassa nuorten lukemisen tukemisesta torstaina 16.1. kello 11-12 tilassa Duetto 1.

Yhä suurempi osa suomalaisnuorista lukee heikosti. Se ei tarkoita, että nuoret eivät saisi selvää siitä, miten peräkkäiset kirjaimet muodostavat sanoja. Sen sijaan kyse on siitä, että kokonaisen tekstin lukeminen on hankalaa ja että tekstin luettuaan ei pysty sanomaan, mitä tekstissä itse asiassa oli: kuka sen kirjoitti, kenelle ja miksi, tosissaan vai läpällä. Tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan jopa joka viides poika lukee niin heikosti, että ainakin tutkimuksessa annettujen näyttöjen perusteella pärjääminen arkielämässä itsenäisesti on hankalaa.

Heikko lukutaito ei tietenkään automaattisesti syökse ketään syrjäytymiseen, mutta riskitekijä se on. Minun suurin huoleni on, kuinka heikko lukutaito vaikuttaa lukijaan itseensä. On raskasta olla koko ajan tekstien suhteen varuillaan, tulla koko ajan väärinymmärretyksi ja joutua nojautumaan toisiin omien asioiden hoitamisessa. Siksi nuorten lukutaitoon pitäisi yhdessä panostaa – ja onneksi on panostettukin. On kampanjoita ja lukupiirejä, koulujen lukutunteja ja poliittisia avauksia. Mutta miksi nuorisotyön roolista puhutaan niin vähän?

Lukutaidon parantamisessa pohditaan koulun ja kodin käytäntöjä, luetaanko iltasatuja ja saako valita kiinnostavia kirjoja äikän tunneilla. Kuitenkin katsetta pitäisi kääntää yhä enemmän myös vapaa-aikaan: Näkevätkö nuoret itselleen tärkeissä ja samastuttavissa yhteisöissä lukevia kavereita tai lukevia aikuisia? Näyttääkö siltä, että ”mun tyypit” ovat lukevaa sorttia? Onko ehkä jopa niin, että kaikkein tärkeimmissä ympyröissä ”ei olla lukumiehiä”?

No mitä nuorisotyön sitten pitäisi tehdä? Ei se ole kovin vaikeaa, vain tuoda tekstejä toimintaan ja näyttää, miten niitä hyödynnetään. Nuorisotilan pöydille tarvitaan päivän lehtiä, sarjakuvia ja nurkkaan kirjahylly. Urheiluturnausten varustelistaan lisätään kirja vapaahetkiä varten. Leirien iltanuotioilla luetaan tarinoita. Puhutaan nuorten kanssa asioista, jotka on luettu: huomasitteko netissä, tiedättekö mä luin tänään tämmöstä, arvatkaa miten hyvän kirjan mä löysin.

Kun heikko lukutaito yleistyy, syy ei ole lukivaikeuksien lisääntymisessä, vaan lukemisen vähentymisessä. Niin kuin ei voi osata soittaa, jos ei koskaan harjoittele, ei voi lukea sujuvasti, jos ei koskaan lue. Siksi kaikkein tärkeintä on tuoda tekstit arkeen, tehdä niistä tuttuja ja jokapäiväisiä. Siihen ei pysty yksin koulu, ei koti, ei nuorisotyö. Meitä kaikkia tarvitaan.

Väitöskirjatutkija Leea Lakka.

Leea Lakka

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee nuorten heikkoja tekstitaitoja.