Skip to content

Blogi

Korkeakoulut purkavat opiskelun esteitä – äänikirjat ja e-kirjat helpottavat oppimista

Korkeakoulujen edustajat keskustelevat iloisesti teemapäivässä.

Korkeakoulujen saavutettavuuspäivä järjestettiin 11 korkeakoulukirjastossa eri puolilla Suomea. Laurean tietoasiantuntija Kaisa Puttonen (vas.) ja verkkoviestintäpäällikkö Mervi Burton (kesk.) keskustelemassa. Kuva: Sinikka Virtanen

Lukeminen ja kirjoittaminen ei ole aina ongelmatonta korkeakouluissa opiskeleville.

YTHS:n vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan 8,2 prosentilla korkeakouluopiskelijoista on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Yleisin näistä on lukivaikeus, joka on todettu 5,4 % korkeakouluopiskelijoista. Ammattikorkeakouluissa opiskelevilla on enemmän oppimisvaikeuksia (10,6 %) kuin yliopisto-opiskelijoilla (6,5 %).

Tilanne on tiedostettu korkeakouluissa, joissa on alettu tehdä työtä opiskelun saavutettavuuden parantamiseksi. Saavutettavuus opiskelussa tarkoittaa sitä, että opiskelija pystyy esimerkiksi lukemaan kirjoja, osallistumaan tentteihin ja tuottamaan opinnoissa edellytettyjä tekstejä, vaikka hänellä olisi toimintarajoite tai vamma.

Koulutuksen yhdenvertaisuus on asenteiden koventumisen takia entistä ajankohtaisempi tavoite

Tänä vuonna voimaanastunut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää, että korkeakoulut tekevät verkkopalveluistaan saavutettavia.

Se ei yksin riitä. Myös esimerkiksi opetusmateriaalien helppokäyttöisyys ja saavutettavuus on varmistettava. Saavutettavuuden parantaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä ja verkostoitumista korkeakoulun eri toimijoiden – opettajien, kirjaston ja opintopalveluiden – välillä.

Lainsäädännön ohella tärkeä tekijä onkin korkeakoulujen oma halu varmistaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua. Nyt kun julkisuudessa on keskusteltu, kuinka asenteet vammaisuutta ja erilaisuutta kohtaan ovat koventuneet, koulutuksen yhdenvertaisuus on entistä tärkeämpi ja ajankohtaisempi tavoite.

Oman opiskelijakirjaston kirjat voivat löytyä myös saavutettavina e-kirjoina

Moni korkeakouluopettaja ei tiedä, miten tehdä opetusmateriaalista saavutettavaa. Celian Saavutettavasti.fi-sivusto tarjoaa vinkkejä siitä, miten tehdä omat Word-tiedostot ja PowerPointit saavutettaviksi.

Samoin opiskelijat eivät usein tunne kuuntelua ja katselua tukevia toimintoja, joita on aivan tavallisissa ohjelmissa kuten Wordissa. Tietoa joutuu usein keräämään monesta paikasta. Celia kokoaa parhaillaan tietoa siitä, millä sovelluksilla ja ohjelmilla opiskelijat voivat helpottaa opiskelumateriaaliensa käyttöä ja tekstin tuottamista.

Opiskelijat eivät myös tunne riittävästi oman opiskelijakirjastonsa tarjoamien sähköisten artikkeleiden ja kirjojen saavutettavuusominaisuuksia. Osa e-kirjoista ja -artikkeleista on kuunneltavissa eri sovelluksilla tai apuvälineillä. Kirjojen luettavuutta voi myös parantaa suurentamalla tekstiä tai parantamalla kontrastia.

Tieto kirjan tai artikkelin saavutettavuudesta ei aina tavoita opiskelijoita

Korkeakoulukirjastot hankkivat nykyään kirjoja e-kirjapalveluilta. Kaikista suomenkielisistä palveluista ei vielä saa tietoa siitä, millä tavoin kirja on saavutettava.

Englanninkieliset palvelut kuten Ebsco ja Ebook Central kertovat sivuillaan palvelunsa saavutettavuustoiminnoista. Linkit näiden palvelujen sivuille löytyvät korkeakoulukirjastojen Finna-näkymistä.

Tieto ei kuitenkaan tavoita aina opiskelijoita. Tätä tilannetta on lähdetty korjaamaan eri tempauksilla.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tietokone ja kuulokkeet, joiden edessä kyltti Tässä voit kokeilla aineistojen kuuntelemista.

Saavutettavuuspäivässä opiskelijat saivat tutustua saavutettavaan työpisteeseen ja kokeilla mm. opiskelumateriaalien kuuntelemista. Kuva: Paula Kangasniemi

Korkeakoulukirjastoista saa tietoa saavutettavista kirjoista

Kun uudet opiskelijat aloittivat syyskuun alussa opintonsa, 11 korkeakoulukirjastoa eri puolilla Suomea järjesti Saavutettavuus-teemapäivän osana kansainvälistä lukutaidon päivää. Osassa korkeakouluista teemapäivään osallistui myös esteettömyyspalvelujen ja verkkoviestinnän väkeä.

Kirjastot jakoivat tietoa omien e-aineistojensa saavutettavuudesta, Celialta tilattavista saavutettavista kurssikirjoista sekä korkeakoulujen saavutettavuushankkeista. Esimerkiksi Laureassa kerrottiin, millainen on saavutettava verkkopalvelu. Turussa esiteltiin OHO-hanketta, joka on valmistellut korkeakoulujen saavutettavuuskriteeristöä.

Opiskelijat ja henkilökunta pääsivät myös kokeilemaan apuvälineitä ja simulaatiotyökaluja. Testissä oli mm. maksuton Chromen lisäosa Web Disability Simulator, joka osoittaa, miltä nettisivut näyttävät, jos näkökenttä on hyvin kapea.

Työ saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden eteen on lisääntynyt korkeakouluissa

”Celian korkeakouluyhteistyö ja yhteistyö omassa korkeakoulussa mm. erityisopettajan kanssa on oleellinen keino tavoittaa opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea lukemisessa. Teemapäivän järjestäminen avasi silmäni siihen, kuinka paljon kirjaston verkkoaineistoihin jo sisältyy saavutettavuutta tukevia toimintoja ja mitä verkkosivuilta nyt vaaditaan. Celiasta on tullut luottopaikka saada tietoa, mitä on meneillään, myös kansainvälisesti”, Laurean tietoasiantuntija Kaisa Puttonen toteaa.

Saavutettavuus-teemapäivä oli yksi tapa jakaa tietoa ja vaikuttaa asenteisiin. Paljon muutakin on meneillään. Korkeakoulukirjastojen lisäksi saavutettavuustyöhön ovat tarttuneet myös monet korkeakoulujen hankkeet.

Hankkeiden tavoitteena on edistää opiskelijoiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa verkko-opetuksen ja opetusmateriaalien helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta.

Hankkeissa pyritään löytämään hyviä käytäntöjä ja jakamaan vinkkejä, miten saavutettavuutta voidaan parantaa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi 17 suomalaisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun DigiCampus-hanke ja viiden eurooppalaisen korkeakoulun Tinel-hanke.

Hankkeista on vielä matkaa siihen, että saavutettavuus on itsestään selvä osa korkeakoulun arkea, mutta ensimmäiset askeleet on jo otettu.

Monessa korkeakoulussa on jo ymmärretty, että saavutettavuus on kaikkien etu. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa on huomattu, että ReadSpeaker-ääneenlukuohjelmaa käyttävät monet muutkin kuin näkövammaiset tai lukivaikeuden kanssa elävät opiskelijat.

Teksti: Rebekka Laaksonen