Skip to content

Blogi

Kirjaston ja vankiloiden yhteistyömalleja kehittämässä

”Yleensä hyvät oppilaat saavat aina palkintoja, mutta minusta niitä, jotka yrittää mutta eivät saa luettua kuin sen yhden kirjan, pitäisi palkita. Jos saan jonkun näistä miehistä lukemaan, on ihanaa! Miehet kun lukevat muutenkin vähemmän.”, innostuu Irmeli Malka-Kannisto, joka tekee uraauurtavaa työtä kehittäessään yhteistyömalleja kirjaston ja vankiloiden välille.

Malka-Kannisto toimii projektisuunnittelijana Kirjastosta juuret elämään -hankkeessa, jossa on mukana yhdeksän vankilaa, osa suljettuja, osa avovankiloita. Tavoitteena on antaa vankeusrangaistustaan suorittaville eväitä sopeutua jatkuvasti muuttuvaan tietoyhteiskuntaan muun muassa opettamalla tiedonhakutaitoja ja monilukutaitoa sekä innostaa heitä lukemaan ja tutustumaan laajemminkin kulttuuritarjontaan.

”Kirjailijavierailut ovat olleet suosittuja, niissä voi olla jopa 20-30 vankia kuuntelemassa. Ja lukupiireihin on ollut aina porukkaa! Lukupiirissä luetaan kirjoja, tehdään itse runoja tai katsotaan elokuvia. Tai kuunnellaan äänikirjoja ja keskustellaan niistä.”, kertoo Malka-Kannisto, jonka mukaan projektin yksi tärkeä tavoite on myös löytää ja kanavoida omaa luovuutta.

”Kirjamessuillakin on käyty joka vuosi – on jouduttu jopa arpomaan, koska mukaan on päässyt vain tietty määrä osallistujia.”, hän kehuu toiminnan saamaa suosiota.

Tavoitteena vakiintunut toimintamalli

Nyt meneillään oleva hanke on jatkoa elokuussa 2012 käynnistyneelle suppeammalle pilotille ja sen jatkohankkeelle, joissa pyrittiin löytämään toimintamalleja kirjastojen ja vankiloiden väliseen yhteistyöhön.

”Reilussa neljässä vuodessa positiivista kehitystä on selvästi nähtävissä. Ihanaa on, kun käyn pitämässä tietoiskua ja joku kysyy, saako tätä markkinoida muille.”, kuvailee Malka-Kannisto kokemuksiaan.

”Erityisesti vankilan henkilökunnan sitoutuminen ja innostuneisuus ovat aivan ratkaisevassa asemassa. Yhteistyön aloittaminen täytyy ehdottomasti mennä aina vankilan henkilökunnan kautta.”, hän painottaa.

Irmeli Malka-Kanniston työpaikka on Turun kaupunginkirjastossa, ja nyt kokopäivätyönä on luotsata huhtikuun 2017 loppuun asti kestävää rikosseuraamuslaitoksen rahoittamaa projektia.

”Kun saisi muitakin kirjastoja innostumaan vankilayhteistyöstä.”, hän toivoo ja lisää, ”Perimmäinen tavoite nimittäin on, että toimintamalli laajenisi valtakunnalliseksi ja että maakuntakirjasto tai vankilan kanssa samalla paikkakunnalla sijaitsevat kirjastot tekisivät yhteistyötä vankilan kanssa.”

Vankilalaissa on määritelty vankien oikeus kirjastopalveluihin, joko niin, että vankilassa on oma kirjasto tai että vangeille tulee järjestää mahdollisuus käyttää yleisiä kirjastopalveluja. Lisäksi lain mukaan vankilan kirjaston on toimittava yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa ja sen toiminnan tulee vastata yleisten kirjastojen toimintaperiaatteita.

Celian äänikirjat resurssi myös vankiloille

Irmeli Malka-Kannisto kertoo jakavansa mielellään kokemuksiaan hyvistä yhteistyötavoista. Parhaillaan on esimerkiksi menossa videotyöpaja, jossa otettuja valokuvia muokataan ja niistä tehdään esittelyvideo tai pienimuotoinen elokuva. Kirjastoyhteistyöllä voidaan tukea myös vankien lasten asemaa esimerkiksi niin, että isät lukevat satuja ja videoitu tilanne lähetetään muistitikulla kotiin.

Yhtenä välineenä työssään Malka-Kannistolla on ollut Celian äänikirjavalikoima, jota hän on suositellut vangeille. Muutamissa vankiloissa Celian äänikirjat ovatkin löytäneet lukijoita, muun muassa Juha Vuorisen ja Reijo Mäen romaanit ovat olleet listaykkösinä.

”Olen aluksi kertonut kaunokirjallisuudesta, vaikka tapaan myös opiskelevia vankeja – äänioppikirjojen suosittelu tulee sitten myöhemmin. Jokaisessa vankilassa on oma kirjasto, joka voi lainata valikoimaansa Celian äänikirjoja ja perustaa vaikkapa Celia-hyllyn.”, sanoo Malka-Kannisto, joka korostaa nimenomaan lukemiseen innostamisen merkitystä.

Silti myös äänioppikirjojen saatavuus vankiloissa on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan jopa 70 %:lla vangeista on luki- tai muu oppimisvaikeus, ja silloin äänioppikirjojen käyttö tukee oppimista.

Voimaa ihmisten kohtaamisesta

”Haaste kaikessa markkinoinnissa ja tiedottamisessa on vankien tavoittaminen, sillä he eivät juuri lue mainoksia. Paras keino tässä on ollutkin puskaradio!”, iloitsee Malka-Kannisto ja toteaa pilke silmässä projektin kasvattaneenkin hänessä eniten maltillisuutta.
”Kun asiat eivät tapahdu hetkessä – mikä on minun luonteelleni vaikeaa!”

Myös vankilaympäristö asettaa omat haasteensa suunnitelmalliselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle.
”Tänään voi olla ryhmässä kahdeksan miestä, ensi viikolla enää viisi. Vaihtuvuus on suuri, pitkäaikaista kontaktia on vaikea saada.”, kertoo Malka-Kannisto arjen realiteeteista.

Voimaa hän saa kuitenkin kaikissa kohtaamisissa niin vankien kuin työntekijöiden kanssa. Pitkän linjan kirjastoammattilainen toteaakin empimättä:
”Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Teen työtäni sydämellä – olen sen luonteinen ihminen, että tykkään, että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet taustoista huolimatta. Tää on ihan mun juttu!”

 

Teksti Pirjo Nironen