Skip to content

Blogi

Aavaa merta, aarteita ja arvoituksia – kiehtova kirjallinen Itämeri

Itämeri on aivan omanlaisensa sisämeri, jollaista ei löydy muualta maailmasta. Aikojen saatossa Itämeri on sekä yhdistänyt että erottanut ihmisiä. Meri on elementtinä monessa tarinassa suuri ja tuntematon, täynnä vaaroja, ja sen kätköissä voi piillä ihmeellisiä asioita. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden suuriin seikkailuihin ja uusiin löytöihin. Meri voi sekä kimmeltää ihanasti että tarjota kamppailua luonnonvoimia vastaan.

Muumit, meri ja majakat

Tove Janssonille Itämeri oli tuttu. Hän kertoi omista kesistään pienellä Suomenlahden ulkoluodolla Pellingissä kirjassa Haru, eräs saari. Janssonin luomissa ja rakastetuissa Muumi-tarinoissa merellä on tärkeä rooli: meri tarjoaa niin aurinkoisia leikkejä, seikkailua ja jännitystä, kalaretkiä kuin myös kaukokaipuuta ja haikeutta.

Muumipappa muistelee hurjaa nuoruuttaan merellä kirjassa Muumipapan urotyöt. Muumipeikko kokee Muumimamman kanssa suuren seikkailun etsiessään hattivattien matkaan lähtenyttä Muumipappaa kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva. Luonnonvoimat hallitsevat Muumilaaksoa kirjassa Vaarallinen juhannus, jossa tulivuori purkautuu ja suuri hyökyaalto kulkee Muumilaakson yli. Kirjan voi lukea myös selkokirjana.

Kirjassa Muumipappa ja meri muumiperhe purjehtii majakkasaarelle keskelle avomerta, mutta elämä saarella tuo mukanaan vastoinkäymisiä toisensa perään. Meri ja elämä meren ympäröimänä ei aina vastaa haaveita, vaan edessä voi olla kaipausta ja pettymyksiä.

Muumiperhe kokeili asua majakassa, mutta millaisia majakat oikeastaan ovat? Majakoista voi lukea esimerkiksi Raili Mikkasen kirjasta Majakat, ohoi!, jossa vieraillaan Suomenlahden majakkasaarissa Moona-lokin ja Ville-hylkeen mukana. Kaikki Suomen majakat esitellään Seppo Laurellin kirjassa Suomen majakat. Paula Wilsonin kirjassa Bengtskär: majakka, koti ja taistelutanner puolestaan kerrotaan Suomenlahden suulla sijaitsevasta majakasta, jonka tarina on osa Suomen ja saaristolaisten historiaa.

Purjelaivoja Helsingin edustalla

Jännitystä Itämerellä

Tummana huokuva Itämeri lukuisine saarineen on innoittanut monia pohjoismaisia jännityskirjailijoita. Ruotsalainen Anna Jansson on sijoittanut monet dekkarinsa Gotlantiin, yhteen Itämeren suurista saarista. Viveca Stenin useat jännärit sijoittuvat puolestaan Tukholman saaristoon. Sten on myös kirjoittanut tyttärensä Camilla Stenin kanssa nuorille suunnatun trillerisarjan Synkät vedet. Jännitys alkaa sumuisella saarella, jossa oppilas katoaa kesken suunnistustunnin. 12-vuotias Tuva tuntee Tukholman saariston saaret, vedet ja luodot, mutta nyt kotipaikka on alkanut tuntua oudolta ja pelottavalta. Voiko meressä elää jotain mystistä ja uhkaavaa?

Söderskärin majakka Porvoon ulkosaaristossa on päätynyt Christian Rönnbackan jännityskirjaan Majakka. Porvoolainen komisario Antti Hautalehto ottaa pari päivää vapaata ja lähtee saunomaan ystävänsä Larsin kanssa Bodön saareen. Yllättäen pimeänä ja autiona vellovan meren ylle syttyy valo. Söderskärin majakka on jälleen päällä. Majakan valokeila paljastaa meressä kelluvan kasvottoman ruumiin.

Merirosvoja ja aarrelaivoja

Merirosvot ovat riehuneet Suomenkin rannikolla. Juha Ruusuvuoren teos Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta on historiallisiin tosiasioihin pohjautuva, mukaansatempaava kuvaus Itämeren merirosvoista ja muinaisista merirosvolinnoista.

Rauno Koivusaaren kirjat Suomen rannikon aarrelaivat ja Aarrelaivojen jäljillä vievät lukijan Itämeren pohjaan unohdettujen hylkyjen äärelle. Koivusaari muistelee Aarrelaivojen jäljillä -kirjassa myös purjelaiva Vrouw Marian hylyn löytämistä kesällä 1999. Yrjö Kaukiaisen teos Aarrelaivat ja harhatulet vie lukijan 1700-luvulle rannikkorosvojen ja aarrelaivojen aikaan. Perimätiedon mukaan Turunmaan saaristolaiset ohjasivat laivoja karille harhatulilla ja ryöstivät sitten niiden arvokkaan lastin, ja tarinat jäivät elämään paikalliseen perinteeseen.

Yrjö Kaukiaisen tutkimus Rantarosvojen saaristo: itäinen Suomenlahti 1700-luvulla esittelee 1700-luvun saaristolaisten elämää. Itäisen Suomenlahden saarikylien asukkaiden väitettiin ryöstelevän haaksirikkoutuneita laivoja, mutta toisaalta he olivat kunnon kansalaisia sekä taitavia kalastajia ja hylkeenpyytäjiä.

Näkymä Vallisaaresta merelle Helsingissä

Salakuljetusta Suomenlahdella

Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit: kalastajia, ajureita ja salakuljettajia kertoo helsinkiläisen kalastajasuvun elämästä 1800-luvulta 1960-luvulle. Karlssonit olivat menestyneitä ammattikalastajia ja uhkarohkeita pirtun salakuljettajia. Teos kertoo suvun kohtaloiden kautta myös Itämerestä ja Helsingin ulkosaariston asukkaista.

Itämerellä salakuljetettiin pirtua 1920- ja 1930-luvuilla Viron ja Suomen välillä. Markku Virtasen tietokirja Viinameri kertoo pirtun salakuljetuksesta ja sen aiheuttamasta korruptiosta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden noususta.

Eero Haapasen Pako yli Suomenlahden: ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940–1944 kertoo ajasta, jolloin Virosta pakeni Suomeen tuhansia Saksan ja Neuvostoliiton miehitystä pelkääviä ihmisiä, määränpäänään Helsingin itäinen saaristo. Entiset pirtun salakuljettajat auttoivat virolaisia ylittämään Suomenlahden vaarallisilla öisillä venematkoilla. Ihmisten lisäksi järjestelmässä liikkui suuria summia rahaa.

Elämää ja luontoa saaristossa

Alpo Tuurnalan Luotsisaaren tarina: merimatkoja menneeseen on tutkimusmatka kadonneeseen saaristokulttuuriin ja itäisen Suomenlahden sisä- ja ulkosaariston elämään. Tuurnala kertoo saarten menneisyydestä ja omia nuoruuden muistojaan saaristossa. Tekstiä rytmittävät väliin sijoitetut runot.

Kirjassa Kotisaaret: Suursaari, Lavansaari, Tytärsaari, Seiskari muistellaan lapsuutta ja kerrotaan tarinoita entisajan elämästä, maisemista ja saarilla asuneista ihmisistä.

Heikki Willamo kuvaa teoksessaan Ulkosaaristo – missä meri ja taivas kohtaavat ulointa asumatonta saaristoa Suomenlahdelta Ahvenanmerelle ja Saaristomerelle. Willamo kirjoittaa linnuista, kasveista ja hylkeistä sekä elottomasta luonnosta, kuten kalliosta ja merestä. Willamon kirja Pohjoinen Itämeri vie matkalle merilintujen, hylkeiden ja saaristolaisten ainutlaatuiseen maailmaan, jossa eletään luonnon ehdoilla.

Jani Kiiskilän Ikioma Itämeri: näkin kengissä pintaa syvemmälle on sukellus meriseikkailuun Itämeren pinnan alle. Matkaoppaana tarinoi Näkki, joka kertoo, mitä kaikkea Itämeri on: korvaamattoman eliöstön elinympäristö, tärkeä liikenneväylä, tutkijoiden aarreaitta ja ainutlaatuinen virkistäytymispaikka.

Koskaan ei voi tietää, mitä meren aallot tuovat mukanaan. Ranskalaisen pikkupojan kiukunpuuskassa laivalta mereen heittämä leikkikarhu ajelehtii vuoden verran merellä, kunnes huuhtoutuu rantaan todennäköisesti jossain päin Suomenlahtea. Elina Karjalaisen Uppo-Nalle kirjoittaa loppusointurunoja, pelkää peipposia ja haaveilee julkaisevansa runokirjan nimeltä Uponneen kansan lauluja. Mutta mikä tärkeintä, hän löytää Reetasta itselleen ystävän, jota ehti kaivata kelluessaan aaltojen armoilla.

Marjo Kauttonen, suunnittelija, lasten- ja nuortenkirjallisuuden kokoelmavastaava

Valokuvat: Rebekka Laaksonen