Lisää tietoa lukihäiriöstä eli dysleksiasta
Tutustu uuteen lukihäiriö.fi-sivustoon!
Uudelta lukihäiriö.fi-verkkosivustolta löytyy paljon tietoa lukivaikeudesta: miten se ilmenee, miten sitä testataan, millaisia apukeinoja siihen on, ja mistä siihen saa apua.
Lukivaikeuden määritelmä
Lukivaikeus eli lukihäiriö eli dysleksia voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Kansainvälisen lukihäiriöliiton tutkimukseen pohjautuva määritelmä on seuraava:
"Dysleksia on yksi monista erillisistä oppimisvaikeuksista. Se on erityinen kieleen pohjautuva vaikeus, jonka luontaista olemusta kuvastavat vaikeudet yksittäisten sanojen kokoamisessa äänteistä, mikä tavallisesti johtuu puutteellisesta fonologisesta prosessoinnista (= kyvystä käsitellä sanojen äännerakennetta). Nämä yksittäisen sanan äänteiden kokoamisvaikeudet ovat usein odottamattomia suhteessa ikään ja muihin älyllisiin ja akateemisiin taitoihin. Ne eivät ole seurausta yleisemmästä kehityksellisestä vaikeudesta tai aistitoiminnan puutoksista. Dysleksia ilmenee vaihtelevina kielen vaikeuksina, johon usein sisältyy lukemisen vaikeuksia sekä selviä vaikeuksia kirjoitustaidon hankkimisessa."
Dysleksian oireet
Dysleksian ilmenemismuodot ovat hyvin vaihtelevia, ja lukivaikeuksia on erilaisia – toisille lukeminen on vaikeaa, toisille taas kuunteleminen. Kuitenkin yksittäisten sanojen lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat dysleksian ydinpiirteitä. Usein lukemisvaikeuksien rinnalla esiintyy myös kirjoittamisvaikeuksia.
Lukivaikeuden keskeisenä piirteenä pidetään vaikeutta hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa. Oireina voi olla esimerkiksi lukemisessa sen hitaus tai vaikeus, oikeinkuulemisen vaikeus, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen tai kirjaimia on liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Lukihäiriön vaikeutta kuvataan nykyisin asteikolla yhdestä neljään.
Paitsi varsinainen oikeinkirjoitus, myös kirjoitelmien laatiminen on monille vaikeaa. Lukivaikeuksisten on yleensä vaikea erottaa kuulonvaraisesti samankaltaisia äänteitä (t-d, p-b yms.), lyhyitä ja pitkiä vokaaleja (esim. aa, ee) tai kaksoiskonsonantteja (esim. kk, pp). Lukivaikeudessa ei ole kuitenkaan kyse ymmärtämisen vaikeudesta.
Erityisesti lukemiseen liittyvän lukihäiriön oireita ovat lukemisen hitaus ja alttius virheisiin. Lukeminen on yleensä tehoton tapa omaksua tietoa. Luetun ymmärtäminen, sanojen tunnistaminen tekstistä ja lukemista edellyttävien tehtävien tekeminen voi olla hankalaa.
Dysleksia ilmenee harvoin pelkkänä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutena. Yleensä vaikeuksia ilmenee vielä enemmän kielten opiskelussa. Lukivaikeuteen liittyy erittäin usein vaikeuksia tarkkaavuuden ylläpitämisessä, matematiikassa ja motoriikassa sekä lyhytaikaisen muistin eli työmuistin kapeutta. Usein myös ajan hahmottaminen ja tarkat aikataulut tuottavat hankaluuksia.
Kymmenesosalla on lukihäiriö
On arvioitu, että noin 6-10 % aikuisista kärsii jonkinasteisista lukemisen ja kirjoittamisen hankaluuksista. Lukeminen on tuolloin hidasta ja virheitä syntyy helposti. Opinnot tuntuvat työläiltä, jos niihin liittyy paljon luettavaa eikä kirjallisuuden lukeminen muutenkaan välttämättä kiinnosta. Lukivaikeuksia on enemmän miehillä kuin naisilla: kaksi kolmasosaa ongelmasta kärsivistä on miespuolisia.
Perinnöllistä vai ei?
Lukihäiriön arvioidaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan periytyvän 30–70 prosentissa tapauksista, ja lukivaikeus ilmenee usein suvuittain. Ilmiön taustalla olevia geenivirheitä on löydetty ainakin neljä. Uusin tutkimus näyttää tukevan käsitystä lukivaikeuden perinnöllisyydestä. Professori Heikki Lyytisen johtaman suomalaistutkimuksen mukaan noin joka toisella vakavasti lukihäiriöisellä suomalaisella on samasta vaivasta kärsivä lähisukulainen.
Dysleksian hoito
Lukivaikeuden hoitamiseen voidaan käyttää muun muassa neuropsykologista kuntoutusta ja puheterapiaa. Tavallisin ja tutkituin menetelmä on sellainen erityisopetus, jonka tavoitteena on fonologisen tietoisuuden eli kirjan-äänne-vastaavuuden hahmottamisen lisääminen. Kuntoutuksen ajankohta on yleensä lukemaan oppimisen yhteydessä. Sen tehoon vaikuttaa merkittävästi lapsen motivaatio ja lukuharrastus.
Dysleksia vaikeuttaa vain lukemista ja kirjoittamista mutta ei luetun ymmärtämistä. Silloin kun luetun ymmärtäminen on vaikeaa, on kyseessä laajempi kielellinen erityisvaikeus, johon eivät lukivaikeuden tukitoimet auta.
Äänikirjoista voi olla apua
Nimenomaan lukemiseen liittyvään lukihäiriöön voi olla apua äänikirjoista. Jos kirjojen lukeminen tuntuu vaikealta - sanat ja kirjaimet menevät sekaisin, lukeminen on hidasta ja virheitä sattuu paljon - äänikirjasta voi olla apua. Celian äänikirjojen joukossa on lähes 3 000 lainattavaa lasten- ja nuortenkirjaa, ja kaikkiaan lainattavia äänikirjoja on 30 000. Lue lisää äänikirjoista ja Celian asiakkuudesta
Celiasta saa myös äänioppikirjoja eri kouluasteille, ja peruskoulun, lukion ja ammattikoulujen kirjat ovat maksullisia. Nämä oppikirjat tilataan Oppari-verkkokaupasta. Korkeakoulukirjat sen sijaan lainataan maksutta.
Celian asiakastutkimuksen mukaan useampi kuin neljä viidestä äänioppikirjaa käyttäneestä on sitä mieltä, että äänioppikirjoista on todella ollut hyötyä oppimisessa.
Lue lisää Celian äänioppikirjoista.
Miten dysleksia todetaan?
Suuntaa-antavalla lukitestillä voi tehdä alustavan arvion lukihäiriöstä.
Jos testi antaa aihetta epäillä lukihäiriötä, kannattaa ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, terveyskeskukseen tai Erilaisten oppijoiden liittoon. Varsinaisen lukihäiriödiagnoosin tekee aina terveydenhuolto- tai erityisopetusalan ammattilainen.
Kouluikäisiä auttaa kouluterveydenhuolto. Luokanopettaja, erityisopettaja, koulupsykologi tai puheterapeutti voi todeta lukihäiriön tai ohjata jatkotutkimuksiin.
Yliopistollisten keskussairaaloiden neuropsykologian ja/tai foniatrian laitoksilla tehdään lukivaikeuksien diagnooseja. Korkeakouluissa opiskelevat voivat saada apua opiskelijaterveydenhuollosta.
Erilaisten oppijoiden liitto auttaa kaikenikäisiä ja kaikissa elämäntilanteissa olevia. Liitolla on ympäri maata toimivia paikallisia järjestöjä. Suurin niistä on Hero (Helsingin seudun erilaiset oppijat), joka järjestää maksuttomia lukiseuloja noin kerran kuussa. Lukiseulasta saa arvion omasta lukivaikeudestaan ja siitä, millaiset keinot voisivat helpottaa ongelmaa.
