Kirjaston historia vuosina
1890
Kirjastotoiminnan aloittaa Cely Mechelinin perustama Kirjoja Sokeille -yhdistys Helsingissä Eläintarhan huvila 7:ssä.
1892
Kirjojen ensimmäinen sijoituspaikka, Sokeainkoti, vihitään Eläintarha 7:ssä.
1901
Kirjaston kokoelmissa on yhteensä 478 suomen- ja ruotsinkielistä pistekirjaa, ja lainaajia on 42. (Vuonna 2008 lainaajia yli 14000).
1906
Kirjasto muuttaa Sokeain Ystävät -yhdistyksen taloon Ensi linjalle.
1917
Kokoelmissa on 1710 kirjaa.
1922
Kirjasto saa ensimmäisen kerran valtionapua.
1936
Kirjasto aloittaa oppikirjojen jäljentämisen näkövammaisille oppilaille.
1939
Pommitusten takia kirjasto suljetaan.
1940
Lainaus aloitetaan uudelleen huhtikuun lopulla.
1944
Kirjasto on huhtikuusta joulukuuhun evakuoituna Vihdissä.
1955
Ensimmäiset äänikirjat valmistuvat avokelanauhoille.
1956
Äänikirjaosasto perustetaan ja äänikirjalainaus aloitetaan.
1963
Kirjasto muuttaa Uudenmaankadulle.
1972
Muutto uusiin tiloihin Mäkelänkadulle. Clarke & Smith -kasetit otetaan käyttöön.
1975
Ensimmäinen c-kasettikirja valmistuu.
1978
Kirjasto valtiollistetaan 1.7. ja sen nimi muuttuu Näkövammaisten kirjastoksi. Sokeain kirja ja ääninauha ry:stä muotoutuu kirjaston tuotanto-osasto. Oppikirjaosasto perustetaan.
1984
Pistekirjaosasto aloittaa lasten koskettelukirjojen lainauksen. Kirjat ovat käsityönä tehtyjä uniikkikappaleita.
1986
Ruotsinkielinen osasto perustetaan.
1987
Atk-pohjainen pistekirjatuotanto alkaa.
1990
Näkövammaisten kirjasto täyttää 100 vuotta.
1992
Hollannista hankittu Unilab-lainausjärjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa. Kirjasto valmistaa kokeiluna ensimmäiset elektroniset oppikirjat.
1995
Tekijänoikeuslaki muuttuu ja kirjasto aloittaa elektronisten kirjojen tuotannon. Omat internetsivut verkkoon lokakuussa.
1996
Näkövammaisten kirjastoa koskeva uusi laki tuli voimaan 1.9.96. Kirjaston organisaatiota muutetaan yhdistämällä osastot kahdeksi: kirjasto- ja tuotanto-osastoiksi.
1997
Uusi elektronisten oppikirjojen lukuohjelma otetaan käyttöön.
1998
Kirjasto ryhtyy lainaamaan elektronista kauno- ja tietokirjallisuutta verkon välityksellä.
1999
ATK-kehittämisyksikkö perustetaan. Äänittämössä aloitetaan digitaaliset perusäänitykset. Pistekirjatuotanto ottaa käyttöön verkossa toimivan digitaalisen kirja-arkiston.
2000
Kirjasto täyttää 110 vuotta.
2001
Kirjasto ottaa käyttöön uuden nimen: Celia - Näkövammaisten kirjasto.
2002
Kirjasto päättää sitoutua uuden digitaalisen Daisy-formaatin käyttöönottoon.
2003
Celia ottaa käyttöön Pallas-kirjastojärjestelmän.
2004
Celia muuttaa uusiin toimitiloihin Iiris-taloon Itäkeskukseen.
Ruotsin- ja vieraskielisten Daisy-äänikirjojen lainaus alkaa.
2005
Suomenkielisten Daisy-äänikirjojen lainaus alkaa.
2007-2008
Kasettiäänikirjojen lainaaminen loppuu. Siirrytään omakirjalainaukseen, jossa äänikirjasta poltetaan henkilökohtainen kopio cd-rom-levylle tai tulostetaan pistekirjakappale. Kirjoja ei enää palauteta. Omakirjalainauksesta johtuen kirjojen toimitus nopetuu ja lainamäärät kasvavat huikeasti.
2009
Äänikirjoja on jo 25 000 nimekettä ja lainoja lähes miljoona vuodessa. Aloitetaan äänikirjojen verkkokuuntelukokeilu, jossa kirjoja kuunnellaan suoratoistona internetin välityksellä.
